Mielenterveyteen liittyvien ongelmien lisääntyminen on tunnistettu yhteiskunnassamme vakavaksi kansanterveysongelmaksi. Kelan tilastot osoittavat mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen voimakasta kasvua ja masennuslääkkeiden lisääntyvää käyttöä.
Yli puolet työkyvyttömyyseläkkeistä on mielenterveysperusteisia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveyskyselyjen tulokset viittaavat mielenterveysoireiden, erityisesti ahdistuneisuuden ja masennuksen lisääntymiseen. Aikuisten psyykkinen kuormittuneisuus on lisääntynyt (FinSote 2020). Mielenterveyshäiriöitä esiintyy kaikissa väestöryhmissä, mutta ne painottuvat kuitenkin pienituloiseen ja vähemmin koulutettuun osaan väestöä.
Suomalaisten fyysinen terveys on parantunut viime vuosikymmenten aikana, mutta vastaavaa muutosta ei ole saatu aikaan mielenterveydessä. Syystäkin esitetään selvitettäväksi mielenterveysongelmien lisääntymisen syitä ja vaikuttamiskeinoja ongelman juurisyihin (”Mielenterveys tarvitsee Pohjois-Karjala-projektin”. HS Pääkirjoitus 21.9.).
Onko nyky-yhteiskunnassa asioita, jotka aiheuttavat lisääntyvästi mielenterveysongelmia? Onko elintavoissamme jotain mielenterveysongelmiin altistavaa? Mielenterveyspalvelujen kysynnän kasvua selittää osaltaan hoitoon hakeutumisen kynnyksen madaltuminen. Mielen sairauksien stigma on vähentynyt. Myös medikalisaatio lisää kysyntää. Aikaisemmin luonnollisina pidettyjä tunnetiloja kuten elämän kriisivaiheita on alettu määritellä ja hoitaa lääketieteellisesti.
Medikalisaatiota ovat lisänneet myös yhteiskunnalliset muutokset kuten lääketieteen kehittyminen, kaupallisuuden lisääntyminen, potilaiden roolin vahvistuminen ja sosiaalisen median vaikutus. Palvelujärjestelmäkin voi ylläpitää medikalisaatiota (HS Vieraskynä 20.9.). Medikalisaatiolla on myös myönteisiä vaikutuksia, kun terveydenhuoltoon on saatu uusia ja tehokkaita hoitomuotoja.
”Sosiaalinen media ja työelämän vaativuus kuormittavat monien mieltä.
Yhteiskunnan sosiaalinen ympäristö on muuttunut. Elämästä on tullut yksilökeskeistä, eikä sosiaalista vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä ole samassa määrin kuin aikaisemmin.
Sosiaalisen median käytön lisääntyminen ja työelämän vaativuus kuormittavat myös monien mieltä. Työelämän ulkopuolelle jääminen on myös riski mielenterveydelle.
Mielenterveyskriisin ratkaisut löytyvät lääketieteen ja terveydenhuollon ulkopuolelta. Älypuhelinten ja somen käytön vähentäminen olisi yksi keino. Elintavat kuten liikunta, terveellinen ruokavalio, päihteettömyys ja riittävä uni vähentävät mielenterveysongelmien riskiä. Työelämässä mielenterveyttä tuetaan puuttumalla ongelmiin varhain. Työttömyyden vähentäminen on keskeinen keino vähentää mielenterveysriskiä.
1970-luvulla Pohjois-Karjala-projektissa lisättiin väestön tietoisuutta sydän- ja verisuonitaudeista ja niiden riskitekijöistä, panostettiin ennaltaehkäisyyn ja parannettiin sairauksien hoitoa. Tulokset olivat erinomaiset. Mielenterveyden Pohjois-Karjala -projektille olisi nyt tilaus.
Jukka Kärkkäinen
psykiatrian erikoislääkäri, psykiatrian vastuualuejohtaja
Satakunnan hyvinvointialue
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
