Mitä on laajentuminen?
Euroopan unioni (EU) laajentuu, kun siihen liittyy uusia maita. EU on laajentunut monta kertaa historiansa aikana. Jokainen laajentuminen muuttaa sekä EU:ta että siihen liittyviä maita.
EU:n laajentuminen on merkittävällä tavalla lisännyt vakautta, rauhaa ja vaurautta koko mantereella.
Näin uudet jäsenmaat hyötyvät EU:sta
Laajentumisesta on monenlaista hyötyä uusille jäsenmaille:
- poliittinen vakaus
- mahdollisuus asua, opiskella ja työskennellä missä tahansa EU:n alueella
- kaupankäynti lisääntyy sisämarkkinoille pääsyn ansiosta
- lisää rahoitusta ja investointeja
- tiukemmat sosiaali-, ympäristö- ja kuluttajanormit.
Näin EU hyötyy uusista jäsenmaista
Laajentuminen hyödyttää myös EU:ta:
- lisää vaurautta ja uusia mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille
- vahvempi ääni maailmannäyttämöllä
- kulttuurinen monimuotoisuus lisääntyy
- demokratia, oikeusvaltio ja ihmisoikeudet vahvistuvat
- vakaampi rauha ja turvallisuus Euroopassa.
Mitkä maat voivat liittyä EU:hun?
Mikä tahansa Euroopan maa voi liittyä EU:hun, jos se täyttää jäsenyysehdot, joista käytetään myös nimitystä Kööpenhaminan kriteerit. Niiden mukaan jäseniksi haluavilla mailla on oltava
- vakaat instituutiot, jotka takaavat demokratian, oikeusvaltion, ihmisoikeudet ja vähemmistöjen suojelun
- toimiva markkinatalous ja kyky selviytyä kilpailupaineista EU:n markkinoilla
- kyky täyttää EU:n jäsenyysvelvoitteet, esimerkiksi kyky panna täytäntöön kaikki EU:n lait ja valmius tukea unionin tavoitteita.
Laajentumisen vaiheet
Kaikkien EU:n jäsenyyttä hakevien maiden on täytettävä samat tiukat vaatimukset ja käytävä läpi sama yksityiskohtainen prosessi tullakseen EU:n jäseneksi.
Liittymisprosessissa on kolme päävaihetta.
1. vaihe: Ehdokkuus
Jäseneksi haluavan maan on jätettävä jäsenyyshakemus EU:n neuvostolle. Tämän jälkeen neuvosto pyytää Euroopan komissiota selvittämään, pystyykö hakijamaa täyttämään jäsenyysehdot.
Neuvosto päättää komission suosituksen perusteella, myönnetäänkö maalle ehdokasmaan asema ja aloitetaanko sen kanssa viralliset jäsenyysneuvottelut. Päätös edellyttää kaikkien EU-maiden hyväksyntää.
2. vaihe: Jäsenyysneuvottelut
Jäsenneuvottelujen aikana ehdokasmaa valmistautuu panemaan täytäntöön EU:n lait ja normit, jotka muodostavat unionin säännöstön.
Komissio seuraa koko neuvottelujen ajan, miten ehdokasmaa edistyy vaadituissa uudistuksissa, ja tiedottaa edistymisestä neuvostolle ja Euroopan parlamentille säännöllisten kertomusten ja tiedonantojen avulla.
3. vaihe: Liittyminen
Kun neuvottelut on saatu päätökseen, komissio antaa lausuntonsa siitä, onko ehdokas valmis liittymään EU:n jäseneksi. Jos komissio katsoo, että ehdokas on valmis, sitä varten laaditaan liittymissopimus, johon kirjataan maan EU-jäsenyyden yksityiskohtaiset ehdot.
Euroopan komission, Eurooppa-neuvoston ja Euroopan parlamentin on tämän jälkeen hyväksyttävä liittymissopimus ennen kuin kaikki EU-maat ja ehdokasmaa allekirjoittavat ja ratifioivat sen.
Ehdokasmaa liittyy virallisesti EU:hun liittymissopimuksessa ilmoitettuna ajankohtana.
Länsi-Balkanin kumppaneita varten on laadittu erillinen laajentumisprosessi, toiselta nimeltään vakautus- ja assosiaatioprosessi. Siinä ovat tällä hetkellä mukana Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Kosovo, Montenegro, Pohjois-Makedonia ja Serbia.
Prosessin tavoitteena on vakauttaa näiden kumppaneiden poliittinen ja taloudellinen tilanne ja siten valmistaa niitä EU-jäsenyyteen. EU tukee jäsenyysvalmisteluja
- antamalla taloudellista tukea
- mahdollistamalla helpon pääsyn EU:n markkinoille
- edistämällä alueen maiden keskinäistä yhteistyötä.
Euroopan komissio on hiljattain hyväksynyt Länsi-Balkanin uuden kasvusuunnitelman. Suunnitelman tavoitteena on talousuudistusten ja investointien avulla valmistella Länsi-Balkanin kumppaneita jäsenyyteen ja päästää alueen kansalaiset jo nyt osallisiksi joistakin EU-jäsenyyden hyödyistä.
Laajentumisen historia
EU on laajentunut seitsemän kertaa perustamisensa jälkeen. Perustajajäseniä oli kuusi; tällä hetkellä EU:lla on 27 jäsenmaata.
- 1.7.2013Seitsemäs laajentuminen
Kroatia liittyy EU:hun.
- 1.1.2007Kuudes laajentuminen
Bulgaria ja Romania liittyvät EU:hun.
- 1.5.2004Viides laajentuminen
EU saa 10 uutta jäsenmaata: Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro. Tämä on suurin laajentuminen sekä väkimäärällä että maiden lukumäärällä mitattuna.
- 1.1.1995Neljäs laajentuminen
Itävalta, Ruotsi ja Suomi liittyvät Euroopan unioniin (EU), josta tuli vuonna 1993 voimaan tulleen Maastrichtin sopimuksen nojalla Euroopan talousyhteisön (ETY) seuraaja. EU:lla on nyt 15 jäsentä, ja se käsittää lähes koko läntisen Euroopan.
- 1.1.1986Kolmas laajentuminen
Espanja ja Portugali liittyvät ETYyn. Jäsenmaita on nyt 12.
- 1.1.1981Toinen laajentuminen
Kreikan jäsenyys nostaa ETYn jäsenmäärän kymmeneen.
- 1.1.1973Ensimmäinen laajentuminen
Irlanti, Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta liittyvät ETYyn, jolla on tämän jälkeen yhdeksän jäsentä.
- 25.3.1957Perustajajäsenet
Alankomaat, Belgia, Italia, Luxemburg, Ranska ja Saksa allekirjoittavat Rooman sopimuksen. Näin syntyy Euroopan talousyhteisö (ETY), josta tulee lopulta meidän kaikkien tuntema EU.
Laajentumisen tulevaisuus
EU:n laajentuminen voi jatkua, sillä liittymisprosessissa on tälläkin hetkellä kymmenen maata.
Ehdokasmaat
Seuraavassa luetelluille maille on myönnetty ehdokasmaan asema, ja ne uudistavat parhaillaan omaa lainsäädäntöään, jotta se vastaisi EU:n sääntöjä, asetuksia ja normeja.
- haki jäsenyyttä huhtikuussa 2009
- sai ehdokasmaan aseman kesäkuussa 2014
- aloitti jäsenyysneuvottelut heinäkuussa 2022.
- haki jäsenyyttä helmikuussa 2016
- sai ehdokasmaan aseman joulukuussa 2022.
- haki jäsenyyttä maaliskuussa 2022
- sai ehdokasmaan aseman joulukuussa 2023.
- haki jäsenyyttä maaliskuussa 2022
- sai ehdokasmaan aseman kesäkuussa 2022
- aloitti jäsenyysneuvottelut kesäkuussa 2024.
- haki jäsenyyttä joulukuussa 2008
- sai ehdokasmaan aseman joulukuussa 2010
- aloitti jäsenyysneuvottelut kesäkuussa 2012.
- haki jäsenyyttä maaliskuussa 2004
- sai ehdokasmaan aseman joulukuussa 2005
- aloitti jäsenyysneuvottelut maaliskuussa 2022.
- haki jäsenyyttä joulukuussa 2008
- sai ehdokasmaan aseman joulukuussa 2010
- aloitti jäsenyysneuvottelut kesäkuussa 2012.
- haki jäsenyyttä huhtikuussa 1987
- sai ehdokasmaan aseman joulukuussa 1999
- aloitti jäsenyysneuvottelut lokakuussa 2005.
- haki jäsenyyttä helmikuussa 2022
- sai ehdokasmaan aseman kesäkuussa 2022
- aloitti jäsenyysneuvottelut kesäkuussa 2024.
Mahdollinen ehdokasmaa
Mahdollinen ehdokasmaa on hakenut jäsenyyttä, mutta sille ei ole vielä myönnetty ehdokasmaan asemaa.