Siirry sisältöön

haima

Wikisanakirjasta
Katso myös: Haima
Wikipedia
Katso artikkeli Haima Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

haima (9)

  1. (elimistö) ruoansulatusrauhanen, jossa on hormoneja erittäviä soluryhmiä

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈhɑi̯mɑ/
  • tavutus: hai‧ma

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi haima haimat
genetiivi haiman haimojen
(haimain)
partitiivi haimaa haimoja
akkusatiivi haima;
haiman
haimat
sisäpaikallissijat
inessiivi haimassa haimoissa
elatiivi haimasta haimoista
illatiivi haimaan haimoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi haimalla haimoilla
ablatiivi haimalta haimoilta
allatiivi haimalle haimoille
muut sijamuodot
essiivi haimana haimoina
translatiivi haimaksi haimoiksi
abessiivi haimatta haimoitta
instruktiivi haimoin
komitatiivi haimoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo haima-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

[muokkaa]

Tuntematonta alkuperää, ei tavata sukukielissä. Tarkoittaa murteissa naudan juoksutusmahaa, joka on myös ainoa merkitys jonka Lönnrotin sanakirja tuntee.[1]

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]

haimakudos, haimasaareke

Yhdyssanat
[muokkaa]

haimaneste, haimasyöpä, haimatulehdus

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • haima Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkeli 3013 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Viitteet

[muokkaa]
  1. Kulonen, Ulla-Maija. Sydämestä syöpään, kalvosta keuhkoon. Suomen lääketieteellisen sanaston etymologiaa. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 1995 (23). (Verkkoversio. Viitattu 8.7.2012.)