oma
Katso myös: Oma, Omã |
Suomi
[muokkaa]Adjektiivi
[muokkaa]oma (10) (komparatiivi omempi, superlatiivi omin) (taivutus [luo])
- jonkun omistama
- Tuo on minun oma tauluni.
- Oma tupa, oma lupa.
- Tämä omani on monin verroin parempi.
- omalla puolella tai joukkueessa oleva
- tehdä oma maali
- ampua omiaan.
- jollekin ominainen tai henkilökohtaisesti jonkun persoonallisuuteen kuuluva
- puhua omiaan
- Suo on Suomelle ominta. (Ilkka.fi)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈomɑ/
- tavutus: o‧ma
Huomautukset
[muokkaa]- Adjektiivi oma on usein pronominin kaltainen omistamista ja omistajuutta korostava sana.
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- adjektiivit: -omainen, omanlainen
- substantiivit: omainen, omaisuus
- verbit: omaksua, omata, omia, omistaa
Yhdyssanat
[muokkaa]ikioma, oma-aloitteinen, omaehtoinen, omaelämäkerta, omaharkintainen, omahoitaja, omahoito, omahyväinen, omailmeinen, omakehu, omakielinen, omakohtainen, omakoti-, omakustanne, omakustannukset, omakustannus-, omakuva, omakätinen, omalaatuinen, omaleimainen, omalääkäri, omanarvontunto, omankielinen, omankädenoikeus, omanvoitonpyynti, omanvoitonpyyntö, omapaino, omaperäinen, omapohjainen, omapäinen, omarahoitteinen, omarahoitus, omatahtoinen, omatekoinen, omatoiminen, omatunto, omatuotanto, omavalintainen, omavaloinen, omavaltainen, omavarainen, omavastuu, omavelkainen, pääoma, vuoteenoma
Sanaliitot
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- oma Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi
[muokkaa]oma (10)
- jokin jonkun yksin omistama
- Vaadin omani takaisin.
- Onhan se vaatimaton, mutta oma.
- Oma on rakkaampi.
- Hän otti väkisin omansa.
- Voinko lainata tätä, unohdin omani kotiin.
- jonkun tahon osuus
- Pekka teki jo osuutensa, nyt on Matin vuoro tehdä omansa.
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | oma | omat |
genetiivi | oman | omien (omain) |
partitiivi | omaa | omia |
akkusatiivi | oma; oman |
omat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | omassa | omissa |
elatiivi | omasta | omista |
illatiivi | omaan | omiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | omalla | omilla |
ablatiivi | omalta | omilta |
allatiivi | omalle | omille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | omana | omina |
translatiivi | omaksi | omiksi |
abessiivi | omatta | omitta |
instruktiivi | – | omin |
komitatiivi | – | omine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | oma- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
[muokkaa]
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- oma Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkelit 45, 3799 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Tonga
[muokkaa]Adverbi
[muokkaa]oma
Viro
[muokkaa]Adjektiivi
[muokkaa]oma (gen oma, part oma)
- oma
- puun oma väri – puu oma värv
Taivutus
[muokkaa]- ei vertailuasteita
Sijamuotoja | Yksikkö | Monikko |
---|---|---|
Nominatiivi | oma | omad |
Genetiivi | oma | omade |
Partitiivi | oma | omi omasid |
Illatiivi | omasse | omisse omadesse |
Adverbi
[muokkaa]oma
- (likimääräisesti) ainakin, vähintään, hyvinkin
- Kala oli oma viis kilo raske. – Kala painoi ainakin viisi kiloa.
Pronomini
[muokkaa]oma (gen oma, part oma)
- (refleksiivipronomini) [1]. Vastaa suomen omistusliitettä.
- minu oma raamat – kirjani
- (substantiivisena)
- Ära võta teise oma.. – Älä ota toisen omaa.
- omal viisil – omalla tavallaan
Liittyvät sanat
[muokkaa]Taivutus
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]oma (gen oma, part oma)
- oma
- Võta ja hoia kui oma. – Ota ja pidä kuin omaasi
Taivutus
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- oma Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
- oma sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)
Viitteet
[muokkaa]- Suomen sanat
- Suomen kielen adjektiivit
- Suomen kielen käänteissanakirja
- Suomen kielen 10. taivutustyypin sanat
- Suomen kielen kaksitavuiset sanat
- Suomen kielen substantiivit
- Tongan sanat
- Tongan kielen adverbit
- Viron sanat
- Viron kielen adjektiivit
- Viron kielen adverbit
- Viron kielen substantiivit
- Viron kielen refleksiivipronominit