Siirry sisältöön

aloilleen

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Adverbi

[muokkaa]
Adverbi taipuu persoonissa eli
sen lopussa olevan omistusliitteen muoto
riippuu lauseen subjektista:
persoona yksikkö monikko
1. aloilleni aloillemme
2. aloillesi aloillenne
3. aloilleen
aloillensa

aloilleen (aloille- + omistusliite; ei vertailuasteita)

  1. (3. persoonan muoto) vrt. aloillaan; paikoilleen
    Sydän pamppaillen hän jähmettyi aloilleen. Mikä siellä oli?

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈɑloi̯lːeːn/
  • tavutus: a‧loil‧leen

Taivutus

[muokkaa]
→○ allatiivi aloilleen
adessiivi aloillaan
○→ ablatiivi -

Käännökset

[muokkaa]

Idiomit

[muokkaa]

asettua aloilleen

  1. lopettaa liikkuva elämäntapa; perustaa perhe
    Palattuaan Pertti nai mukavan tuntuisen tytön ja asettui aloilleen.