huolettaa

Suomi

Verbi

huolettaa (53-C) (taivutus[luo])

1. huolestuttaa

Ääntäminen

• IPA: /ˈhuo̯let̪ːɑːˣ/
• tavutus: huo‧let‧taa

Etymologia

sanan huoli heikosta vartalosta huole- ja takaliitteestä -ttaa

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: huolettaminen

Aiheesta muualla

• huolettaa Kielitoimiston sanakirjassa