hiillos
 |
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]- hehkuvat hiilet tulisijassa, nuotiossa tms.
- Nuotio paloi hiillokselle ja vähitellen hiipui pois.
- Tuli viriää uudelleen tuhkassa kyteneestä hiilloksesta syttöjen avulla.
- Metsäpalo sai alkunsa retkeilijöiden sammuttamatta jättämästä hiilloksesta.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈhiːlːos/
- tavutus: hiil‧los
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hiillos | hiillokset |
| genetiivi | hiilloksen | hiillosten hiilloksien |
| partitiivi | hiillosta | hiilloksia |
| akkusatiivi | hiillos; hiilloksen |
hiillokset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hiilloksessa | hiilloksissa |
| elatiivi | hiilloksesta | hiilloksista |
| illatiivi | hiillokseen | hiilloksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hiilloksella | hiilloksilla |
| ablatiivi | hiillokselta | hiilloksilta |
| allatiivi | hiillokselle | hiilloksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hiilloksena | hiilloksina |
| translatiivi | hiillokseksi | hiilloksiksi |
| abessiivi | hiilloksetta | hiilloksitta |
| instruktiivi | – | hiilloksin |
| komitatiivi | – | hiilloksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hiillokse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hiillos- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- verbit: hiillostaa
Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- hiillos Kielitoimiston sanakirjassa
- hiillos Suomen murteiden sanakirjassa
- hiillos Suomen etymologisessa sanakirjassa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39