kankkunen
 |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kankkunen (38)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkɑŋkːunen/, [ˈkɑŋkːunen]
- tavutus: kank‧ku‧nen
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kankkunen | kankkuset |
| genetiivi | kankkusen | kankkusten kankkusien |
| partitiivi | kankkusta | kankkusia |
| akkusatiivi | kankkunen; kankkusen |
kankkuset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kankkusessa | kankkusissa |
| elatiivi | kankkusesta | kankkusista |
| illatiivi | kankkuseen | kankkusiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kankkusella | kankkusilla |
| ablatiivi | kankkuselta | kankkusilta |
| allatiivi | kankkuselle | kankkusille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kankkusena (kankkusna) |
kankkusina |
| translatiivi | kankkuseksi | kankkusiksi |
| abessiivi | kankkusetta | kankkusitta |
| instruktiivi | – | kankkusin |
| komitatiivi | – | kankkusine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kankkuse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kankkus- | |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- kankkunen Kielitoimiston sanakirjassa