Aarne Honkavaara

Aarne Honkavaara
Valmentaja Honkavaara Kanada-maljan kanssa vuonna 1957.
Henkilötiedot
Syntynyt	7. kesäkuuta 1924 Tampere, Suomi
Kuollut	22. maaliskuuta 2016 (91 vuotta)
Kansalaisuus	Suomi
Ammatti	liikunnan lehtori
Arvonimi	liikuntaneuvos (1987)
Puoliso	Maire Honkavaara
Lapset	5
Muut tiedot
Lempinimet	Dynamo, Grand Old Man
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Aarne Väinö Edvard Honkavaara (7. kesäkuuta 1924 Tampere – 22. maaliskuuta 2016 Tampere) oli suomalainen jääkiekkoilija, jääkiekkovalmentaja ja -vaikuttaja. Honkavaara pelasi Tampereen Ilveksessä vuosina 1943–1958 ja voitti seitsemän mestaruutta hyökkäjän pelipaikalla. Henkilökohtaisia saavutuksia hänen urallaan ovat muun muassa 27 hattutemppua sekä ennätysmäärä maaleja yhdessä ottelussa. Honkavaara toimi Ilveksen valmentajana 11 kauden ajan. Hän valmensi myös maajoukkuetta.^lähde?

Honkavaara, joka oli ammatiltaan liikunnan lehtori, sai liikuntaneuvoksen arvonimen vuonna 1987. Muihin huomionosoituksiin kuuluu Kansainvälisen Jääkiekkoliiton kultainen ansiomitali.^lähde?

Honkavaara oli mukana perustamassa Suomen Jääkiekkomuseota. Häntä pidetään Suomen jääkiekkoilun merkittävänä uranuurtajana.

Pelaajana

Aarne Honkavaara Ruotsin maalilla vuonna 1950.

Honkavaara sai ensimmäiset luistimet siskoltaan 11-vuotiaana. Hän pelasi ensimmäisen sarjaottelun 12-vuotiaana A-junioreissa Tampereen Kisa-Veikoissa vuonna 1936. Aarne harrasti nuorempana myös jalkapalloa ja yleisurheilua. Hän aloitti maalivahtina, mutta pääsi pian omalle paikalleen hyökkääjäksi. Hän osallistui jatkosotaan vuosina 1942–1944. Ensimmäisen varsinaisen ottelun SM-sarjassa hän pelasi Tampereen Ilveksessä HSK:ta vastaan 15. tammikuuta vuonna 1944. Honkavaara pelasi ensimmäisen maaottelun Ruotsia vastaan 25.2.1946. Honkavaara edusti Suomea 47 maaottelussa, joissa hän teki 46 maalia. Honkavaara kävi pelaamassa kaksi harjoitusottelua ensimmäisenä suomalaisena jääkiekkoilijana Kanadassa 1950-luvun alussa. Tämä matka antoi hänelle uutta tietoa jääkiekosta ja hyvien harjoitusolosuhteiden merkityksestä valmennuksessa. Näitä tietoja hän käytti hyvällä menestyksellä myöhemmin valmentajana.

Honkavaara loukkaantui maaottelussa Puolaa vastaan tammikuussa 1953, kun puolalaispelaaja kaatui hänen jalkansa päälle ja hänen sääriluunsa murskaantuivat. Honkavaaran urheilu-ura jääkiekkoilijana oli käytännössä ohi, vaikka hän pelasikin vielä muutaman ottelun vuosina 1956–1958. Vamma aiheutti Honkavaaralle ongelmia pitkään, ja lopullisesti se saatiin korjattua vasta 1980-luvun alussa lääketieteen kehityttyä.

Valmentajana

Ilveksen mestaruusjoukkue vuodelta 1957. Valmentaja Honkavaara keskellä Kanada-maljan kanssa.

Pelaajauran jälkeen Honkavaara alkoi valmentaa Ilvestä ja saavutti valmentajana kolme Suomen mestaruutta kausina 1957–1958, 1959–1960, 1971–1972 ja yhden hopean 1967–1968. Honkavaara toimi myös Suomen maajoukkueen valmentajana vuosina 1955–1959. Honkavaara toimi maajoukkueen kakkosvalmentajana Joe Wirkkusen kanssa Squaw Valleyn olympialaisissa 1960 ja Innsbruckin olympialaisissa 1964. Jääkiekon maailmanmestaruuskisoissa hän toimi kakkosvalmentajana vuosina 1963, 1965 ja 1966.

Saavutukset

• olympialaiset 1952
• kahdet jääkiekon maailmanmestaruuskisat 1949 Tukholma, 1951 Pariisi
• SM-sarjan paras maalintekijä kausina 1945–1946, 1947–1948 ja 1951–1952
• yhden ottelun maaliennätys yhdessä Kalle Havulinnan kanssa: kahdeksan maalia (4.1.1948 Ilves–TPS 31–0)
• 27 hattutemppua SM-sarjassa
• Seitsemän Suomen-mestaruutta

SM-tilastot

Pelipaikka	Hyökkääjä
Maila	Left
Pelinumerot	#5 / #7 / #13
Pelikaudet	1943/58
Kapteeni	1941–42, 1951–52, 1952–53
Kulta – hopea – pronssi	7 – 2 – 0

Kausi	Sarja	O	M	S	P	R
1943–44	SM-sarja	3	7	2	9	0
1944–45	SM-sarja	3	7	3	10	0
1945–46	SM-sarja	8	25	10	35	0
1946–47	SM-sarja	8	25	9	34	0
1947–48	SM-sarja	6	21	3	24	0
1948–49	SM-sarja	6	18	5	23	0
1949–50	SM-sarja	7	11	10	21	0
1950–51	SM-sarja	10	21	14	35	2
1951–52	SM-sarja	5	10	4	14	2
1955–56	SM-sarja	1	0	0	0	0
1956–57	SM-sarja	5	0	1	1	0
1957–58	SM-sarja	1	0	0	0	0
Yhteensä		63	145	61	206	4

Valmentajana Honkavaara toimi kausina 1941–42, 1952–53, 1953–54, 1954–55, 1955–56, 1956–57, 1957–58, 1958–59, 1959–60, 1960–61 ja 1967–68.

Erikoispalkintoja ja kunnianosoituksia

• IIHF Kultainen ansiomitali 1974
• Liikuntaneuvos -arvonimi (1987)
• Suomen Jääkiekkoleijona numero 10 (1985)
• Tampereen Ilves on jäädyttänyt Honkavaaran paidan numero 7
• SM-liigan parhaalle maalintekijälle myönnettävä palkinto on nimetty Honkavaaran mukaan
• Pro Urheilu -mitali (2001)
• Suomen urheilugaalassa 2011 erikoispalkinto elämänurasta

Muuta tietoa

• Aarne Honkavaara tuomaroi yhden jääkiekkomaaottelun.
• Honkavaara pelasi käsipalloa mestaruussarjassa. Vesipallossa hän saavutti SAUL:n mestaruuden vuosina 1948 ja 1950.

• Honkavaara työskenteli yhdeksänä kesänä Aamulehden toimittajana. Hän oli päätynyt kyseiseen "sivutyöhön" jalkatapaturman takia vuonna 1953. Hänet palkkasi lehtimies ja urheiluosaston päällikkö Jouko Autero. Honkavaara toimi myös avustajana useissa muissa lehdissä, mm. Satakunnan Kansa ja Turun Sanomat. Lisäksi hän toimi itse julkaisijana. Honkavaara toimitti Jääkiekkokirja-nimistä julkaisua alkaen kaudesta 1961–1962.

• Lempinimi "Dynamo" sai alkunsa sodan jälkeisessä pelissä Koulukadulla, kun Honkavaara pelasi armeijan karvalakki päässä, läpät korvilla. Pelin aikana etulippa valahti alas, jolloin lakki muistutti Honkavaaran sanoin "itänaapurin hiippalakkia". Joku yleisöstä sitten päätti huutaa, että kyseinen pelaaja näyttää ihan "Moskovan Dynamon keskushyökkääjältä". Siitä tulikin sitten hänen lempinimensä.

Talvisodan aikaan 15-vuotias Honkavaara kuului Väestönsuojeluorganisaatioon, talonsuojeluvalvojan apulaisena. Hän toimi vapaaehtoisena jatkosodassa.

Yksityiselämä

Honkavaara oli viiden tyttären isä. Hänen vaimonsa Maire osallistui Suomen Jääkiekkomuseon käytännön asioiden hoitamiseen.

Galleria

• 
  Honkavaara vuonna 1946.
• 
  Ilveksen hyökkäysketju Isotalo–Honkavaara–Havulinna. (1946).
• 
  Teuvo Hellen, Pentti Isotalo, Juhani Linkosuo, Aarne Honkavaara, Osmo Huhti. (Tukholma, 1947).
• 
  Nuorten jääkiekkomaajoukkueen kuntoharjoitukset vuonna 1955. Yrjö Hakalan painonnostoa seuraamassa muun muassa Aarne Honkavaara (vas.) ja Räshid Hakimsan (oik.).

Lähteet

• Honkavaaran tiedot Jääkiekkomuseon sivulla.
• Honkavaara, Aarne ym.: Pelimiehiä, tulisieluja: Tampereen Ilves 50 vuotta. ISBN 951-99323-7-2
• Dynamo: Rakkaudesta jääkiekkoon - Aarne Honkavaaran tarina. Kurri Productions, 2002. ISBN 951-98557-5-0

Aiheesta muualla

• Soukola, Timo: Honkavaara, Aarne (1924–2016) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 24.3.2016. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

 

Jääkiekon SM-liigassa jäädytetyt pelaajanumerot

Blues	HIFK	HPK	Ilves	JYP	KalPa	KooKoo	Kärpät	Lukko	Pelicans	SaiPa	Sport	Tappara	TPS	Ässät
10 Lehtinen	1 Wetzell	2 Salisma	2 Wasama	1 Siekkinen	1 Kuivalainen	36 Outinen	10 Ruotsalainen	4 Rastio	11 Koskinen	3 Partinen	14 Laaksoharju	2 Numminen	3 Nummelin	2 Heikkilä
33 Hirvonen	5 Riihiranta	9 Louhi	7 Honkavaara	10 Rastela	27 Rinne	81 Nurmberg	24 Viuhkola	4 Peltonen	13 Laine	8 Koho	27 Väkelä	3 Marjamäki	8 Wahlsten	4 Javanainen
	7 Saarinen	13 Palo	13 Jalo	19 Mikkilä	24 S.Kapanen		15 Kiimalainen	7 Keinonen	17 Eloranta	9 Skriko	29 Hjerpe	7 Jutila	23 Virta	12 Levo
	17 Murto	17 Hietanen	14 Oksanen	30 Kurkinen	44 Timonen		6 Mikkola	8 Vehmanen		20 Mälkiä		8 Ojanen	16 Tammelin	13 Ketola
	20 Hagman	18 Savolainen	16 Peltonen				5 Kukkonen	13 Torkki				10 Susi	11 Koivu	89 Otevřel
	22 Kortelainen	36 Tuulola	30 Tammi					26 Forss				12 E.Lehtonen	15 Leppänen	11 Kilpiö
	23 P.Lehtonen		41 Helminen					77 Hämäläinen				81 Peltola	12 Vilander	5 Rautakallio
	35 Lindfors							35 Vehanen						22 Makkonen
	9 Kuhta