Folia
Folia (myös ital. Follia, ransk. Folies d'Espagne, engl. Faronel's Ground) on yksi länsimaisen musiikinhistorian vanhimmista säilyneistä suosikkisävelmistä, jota on käytetty lukemattomien variaatioiden teema-aineksena ainakin 1400-luvulta lähtien. Nimitystä voidaan käyttää myös tietystä toistuvasta sointukulusta. Folian alkuperä on oletettavasti portugalilainen. [1] [2]
Folian ns. myöhäisemmän ja tunnetumman muodon rakenne d-mollissa on seuraava: /dm /A7 /dm /C /F /C /dm /A7 / /dm /A7 /dm /C /F /C /dm A7 /dm. Toistuvan bassolinjan päällä melodia ottaa erilaisia muotoja, myös muissa kuin alkuperäisessä tahtilajissa 3/4.
Yli 150 säveltäjää eri aikakausilta on käyttänyt Folia-sointukiertoa teoksissaan, muun muassa Diego Ortiz, Arcangelo Corelli, Marin Marais ja Franz Liszt. Teema tunnetaan suomalaisessakin kansanmusiikissa esimerkiksi Lampaanpolskana.
Folia-muunnelmia on käytetty myös monen elokuvan musiikkina. Toivo Kuulan ”Lampaanpolska” soi Paroni Paakkunaisen sovituksena Seppo Huunosen Lampaansyöjissä (1972)[3] ja Georg Friedrich Händelin ”Sarabande” Stanley Kubrickin Barry Lyndonissa (1975)[4]. Myös Vangeliksen teema ”Conquest of Paradise” Ridley Scottin elokuvassa 1492 – paratiisin valloitus muistuttaa sointukierroltaan foliaa.
Folian melodia:
Muita tunnettuja sointukiertoja ovat esimerkiksi romanesca ja bergamasca.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Salinas, Francisco de; De musica libri septem (1577)
- ↑ Covarrubias, Sebastián de; Tesoro de la lengua castellana (1611)
- ↑ Lampaansyöjät (1972) Elonet.
- ↑ McQuiston, Kate: ”The Sarabande”, We'll Meet Again: Musical Design in the Films of Stanley Kubrick, s. 97. OUP USA, 2013. ISBN 9780199767663 Google Books (viitattu 30.4.2019). (englanniksi)