Kohen
Osa artikkelisarjaa |
Juutalaisuus |
---|
Kohen (hepr. כהן, monikko כֹּהֲנִים, kōhănīm) on juutalainen pappi, joka perimätiedon mukaan polveutuu israelilaisten ensimmäisestä ylipapista Aaronista. Leeviläiset toimivat kohaniittien avustajina. Jerusalemin temppelin aikaan kohenilla oli tietyt tehtävät, kuten uhrausten toimittaminen. Ylipapilla (kohen gadol) saattoi olla myös poliittisista valtaa.
Jerusalemin toisen temppelin tuhouduttua 70 jaa. siihen liittyviä rituaaleja ei voitu enää suorittaa, ja rabbit korvasivat uskonnollisen johtajan aseman juutalaisten keskuudessa. Joissakin juutalaisuuden suuntauksissa koheneilla on kuitenkin yhä erityinen arvoasema.
Kohen-asema periytyy isältä pojalle. Usein Kohen (tai jokin sen variantti, kuten Cohen, Kahn ja Katz) sukunimenä kertoo henkilön olevan kohen-pappissukua,[1] mutta väestöjen sulautumisen ja seka-avioliittojen myötä sitä esiintyy muillakin. 1997 julkaistun geenitutkimuksen mukaan ne aškenasi- ja sefardijuutalaiset, jotka uskovat olevansa koheneita, jakavat isälinjoissaan geneettisen yhteneväisyyden,[1] jota kutsutaan kohengeeniksi.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b What Are Kohanim, or Jewish 'Priests'? My Jewish Learning. Viitattu 6.11.2020. (englanti)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kohen Wikimedia Commonsissa