Kisko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee entistä kuntaa. Kisko on myös esimerkiksi rautatien osana käytettävä metallitanko.
Kisko
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Salo

vaakuna

sijainti

Vanha Orijärven kaivos Kiskossa.
Vanha Orijärven kaivos Kiskossa.
Sijainti 60°15′55″N, 023°26′50″E
Lääni Länsi-Suomen lääni
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Salon seutukunta
Kuntanumero 259
Hallinnollinen keskus Toija
Perustettu 1867
– emäpitäjä Pohja
Liitetty 2009
– liitoskunnat Salo
Halikko
Kiikala
Kuusjoki
Muurla
Perniö
Pertteli
Suomusjärvi
Särkisalo
Kisko
– syntynyt kunta Salo
Pinta-ala 284,42 km² [1]
(1.1.2008)
– maa 251,85 km²
– sisävesi 32,57 km²
Väkiluku 1 828  [2]
(31.12.2008)
– väestötiheys 7,26 as./km² (31.12.2008)
Ikäjakauma 2007 [3]
– 0–14-v. 15,7 %
– 15–64-v. 59,2 %
– yli 64-v. 25,1 %

Kisko on Suomen entinen kunta ja nykyään osa Saloa. Kunta sijaitsi Varsinais-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä ja sitä ennen Turun ja Porin läänissä. Se tunnettiin nyt jo hiipuneesta kaivosteollisuudestaan sekä kesämökkikuntana. Kiskon naapurikunnat olivat Karjalohja, Kiikala, Muurla, Perniö, Pertteli, Pohja, Suomusjärvi ja Tammisaari. Vuoteen 1993 saakka naapurikuntiin kuului Tammisaareen liitetty Tenhola.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kisko on mainittu Pohjan kappeliseurakuntana vuonna 1347. Se itsenäistyi 1550-luvulla. Vuoteen 1876 asti Kisko kuului kahteen lääniin: itäosa oli Uudenmaan lääniä ja länsiosa Turun ja Porin lääniä. Suomusjärvi oli Kiskon kappelina vuodesta 1678, itsenäistyen 1898. Kappeliseurakunnan nimenä oli aluksi Laidike.[4] Kiskon kunta perustettiin vuonna 1867.

Kiskon kunta lakkautettiin ja yhdistettiin yhdeksän muun kunnan kanssa uudeksi kunnaksi 1. tammikuuta 2009 alkaen. Tällöin siihenastinen Salon kaupunki, Halikon kunta, Kuusjoen kunta, Perttelin kunta, Muurlan kunta, Perniön kunta, Särkisalon kunta, Kiskon kunta, Kiikalan kunta ja Suomusjärven kunta lakkautettiin ja tilalle perustettiin niiden alueet käsittävä uusi kunta, joka otti käyttöön Salo-nimen ja kaupunki-nimityksen.[5]

Kaivokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiskon alueella ovat sijainneet Orijärven kaivos (kupari), Aijalan kaivos (kupari) ja Metsämontun kaivos (sinkki, kupari). Kaivokset ovat lopettaneet toimintansa. Kaivostoimintaa harjoitettiin 1600-luvulta 1900-luvulle.lähde?

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiskossa on viisi Museoviraston vuonna 2009 määrittelemää valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Näitä ovat Haapaniemen linnanraunio[6], Kiskon kirkonkylä[7], Kärkelän ruukkiyhdyskunta[8], Mommolan kartano[9] ja Orijärven kaivos[10].

Kisko on saanut mainetta italialaisen Felice Vincin teoriasta, jonka mukaan Homeroksen Troija olisi sijainnut Kiskon Toijassa. Kisko-Seura ry on järjestänyt Vincin teorian inspiroimia tapahtumia.

Murre

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiskon alueella puhutun kielen perustana on itäinen Lounais-Suomen murre. Kiskon murre kuuluu Lounais-Suomen itäryhmän rantaryhmään.[11]

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiskon pitäjäruoaksi valittiin 1980-luvulla halstratut suolasilakat ja perunamuusi.[12]

Kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aijala, Hongisto, Honkapyöli, Jyly, Kajala, Kaukuri, Kavasto, Kiskon kirkonkylä, Kurkela, Lappi, Leilä, Liuhto, Marttila, Metsola, Orijärvi, Sammalo, Sillanpää, Sorttila, Tieksmäki, Toija, Viiari, Vilikkala, Ylötkylä.

Järvet ja muut vesistöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahdistonjärvi, Ahvenlammi, Aneriojoki, Hirsijärvi, Iso-Kisko, Iso-Tahko, Kavastonjärvi, Kirkkojärvi, Kurkelanjoki, Kurkelanjärvi, Määrjärvi, Nikuli, Orijärvi, Riitjärvi, Vähä-Tahko.

Tunnettuja kiskolaisia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
  2. ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
  3. ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
  4. ↑ Koivisto, Riitta: Painavan historian köykäinen versio Salon seurakunta. Arkistoitu 1.12.2017. Viitattu 28.11.2017.
  5. ↑ Valtioneuvoston päätös Salon kaupungin, Halikon kunnan, Kuusjoen kunnan, Perttelin kunnan, Muurlan kunnan, Perniön kunnan, Särkisalon kunnan, Kiskon kunnan, Kiikalan kunnan ja Suomusjärven kunnan lakkauttamisesta ja uuden Salon kaupungin perustamisesta (1074/2007) finlex.fi. 22.11.2007. Helsinki: Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy. Viitattu 10.1.2012.
  6. ↑ Haapaniemen linnanraunio Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  7. ↑ Kiskon kirkonkylä Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  8. ↑ Kärkelän ruukkiyhdyskunta Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  9. ↑ Mommolan kartano Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  10. ↑ Orijärven kaivosyhdyskunta Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  11. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 194. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
  12. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 21. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  13. ↑ a b Laisi, Erno & Nuoska, Lauri: Jättihakukone julki – katso, kuinka monta kansanedustajaa on kotoisin paikkakunnaltasi Ilta-Sanomat. 27.4.2024. Viitattu 9.5.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kisko&oldid=22684058”