Kylätappelu
Kylätappelu tarkoittaa kahden eri kylistä olevan miesjoukon tappelua[1]. Ne olivat ennen vanhaan kansanomaisissa kyläyhteisöissä tiettyihin sosiaalisiin käyttäytymisnormeihin liittynyt yleinen ilmiö. Kylätappelut olivat usein nuorten miesten järjestämiä ja säätelemiä sosiaalisia tapahtumia yöjuoksun ja jumin häiden tavalla. Nuorisoporukat ovat tapelleet ja nuoret ovat käyneet yöjalassa myös spontaanisti, mutta järjestäytynyt yöjuoksu sekä järjestetyt kylätappelut kuuluivat mannereurooppalaiseen kyläkulttuuriin, joka levisi Suomeen uudella ajalla. Suomessa niitä esiintyi erityisesti Suomen lounaisosissa, Etelä-Pohjanmaalla ja Etelä-Karjalassa. Ajan saatossa tappelut yleistyivät rajusti, erityisesti 1800-luvun loppupuolella, jolloin kuuluisia olivat muun muassa Pohjanmaan kuulut puukkojunkkarit eli häjyt. Kulttuuri-ilmiönä järjestäytyneet kylätappelut eivät ehtineet levitä laajasti Sisä- ja Pohjois-Suomeen ennen talonpoikaiskulttuurin murrosta 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa, jolloin perinne oli jo katoamassa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sarmela, Matti: Suomen perinneatlas: Suomen kansankulttuurin kartasto 2. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 587) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1994. ISBN 951-717-753-4 Teoksen verkkoversio (PDF).
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ kylätappelu hist. kahden eri kylistä olevan miesjoukon tappelu. MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0.