Kynsikaktukset
| Kynsikaktukset | |
|---|---|
 Sclerocactus whipplei -kynsikaktus. |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Streptophyta |
| Kaari: | Versokasvit Embryophyta |
| Alakaari: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Luokka: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alaluokka: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Lahko: | Caryophyllales |
| Heimo: | Kaktuskasvit Cactaceae |
| Alaheimo: | Cactoideae |
| Tribus: | Cacteae |
| Suku: |
Kynsikaktukset Sclerocactus Britton & Rose (1922) |
| Katso myös | |
Kynsikaktukset (Sclerocactus) on pohjoisamerikkalainen kaktuskasvisuku, jonka tieteellinen nimi tulee kreikankielisestä sanasta, joka tarkoittaa kovaa. Se viittaa kovasti kiinni tarttuviin tai pysyviin koukkumaisiin piikkeihin. Sille läheisin sukulainen on suku Echinomastus.[1]
Tuntomerkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kynsikaktukset ovat matalakasvuisia ja enimmäkseen yksivartisia. Varsi on pallomainen tai lieriömäinen, harvoin litteälatvainen, kyhmyinen tai uurteinen ja piikkinen. Areolit eli kääpiöversot ulottuvat laajemmalle kuin piikkien kiinnittymiskohta edellyttäisi, ja niissä on usein mesirauhasia. Keskipiikkejä on yhdestä kuuteen, mutta voivat ne puuttuakin. Väriltään ne ovat vaihtelevia, ja yksi tai useampi niistä on koukkumainen; pituutta voi olla jopa yhdeksän cm. Säteittäispiikkejä on 2-11 ja ne ovat tavallisesti harmaita tai valkoisia, jopa kuusi cm pitkiä. Kukat kehittyvät varren kärkeen ja ovat avoinna päivällä. Kehän muoto vaihtelee lyhyen suppilomaisesta kellomaiseen ja kukkapohjus on lisäkkeetön. Hedelmä on munan muotoinen, lieriömäinen, nuijamainen tai tynnyrimäinen, tavallisesti suomuinen, mehevä ja avautumaton tai myöhemmin kuiva ja avautuva; kehälehtien jäänteet säilyvät. Siemenet ovat leveän soikeita, ruskeita tai mustanruskeita, toisinaan kiiltäviä, joskus kiilamaisia.[1]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kynsikaktusten luontainen kasvuseutu on Yhdysvaltojen lounaisosa ja Pohjois-Meksiko. Monilla lajeilla on hyvin rajallinen kasvualue ja useimmat populaatiot ovat kärsineet laittomasta keräilystä.[1]
Lajit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kynsikaktuslajeja on 14:[2]
- Sclerocactus brevihamatus – lyhytkynsikaktus
- Sclerocactus glaucus – koloradonkynsikaktus
- Sclerocactus mesa-verdae – mesaverdenkynsikaktus
- Sclerocactus nyensis – nevadankynsikaktus
- Sclerocactus papyracanthus – nauhakynsikaktus
- Sclerocactus parviflorus
- Sclerocactus polyancistrus
- Sclerocactus pubispinus – utahinkynsikaktus
- Sclerocactus scheeri
- Sclerocactus sileri
- Sclerocactus spinosior
- Sclerocactus uncinatus
- Sclerocactus whipplei
- Sclerocactus wrightiae – tuoksukynsikaktus
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Anderson, E. F. 2001: The Cactus Family. - Timber Press. Portland, Oregon. ISBN 0-88192-498-9.
- Kasvien suomenkieliset nimet (Arkistoitu – Internet Archive).