Minerva
Minerva, aiemmin Menerva oli roomalaisessa mytologiassa viisauden ja käsityötaidon jumalatar.[1] Minervan nimi saattaa liittyä latinankieliseen sanaan mens, ajatus[2]. Minerva kuului roomalaisten vanhimpiin jumaliin, ja samaistettiin kreikkalaisen mytologian Atheneen. Minerva muodosti yhdessä Juppiterin ja Junon kanssa Capitoliumin triadin, jota kunnioitettiin kaikissa roomalaiskaupungeissa.[1]
Roomalaiset omaksuivat Minervan luultavasti etruskeilta, joilla oli jumalatar Menrva,[3] joskin Varron mukaan Minerva oli sabiinilaista perua[1]. Minerva oli käsityöläisten ja opettajien suojelusjumala, ja hänen pääjuhlaansa Quinquatriaa juhlivat pääasiassa taiteilijat ja käsityöläiset. Minerva Medican ominaisuudessa Minerva oli myös lääkärien jumalatar, jolla oli temppeli Esquilinus-kukkulalla. Rooman suojelusjumalattarena Minervalla oli päätemppeli Aventinus-kukkulalla.[3]
Mytologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuvaus Minervasta vastaa täysin Athenea siirrettynä roomalaiseen mytologiaan: hän on Juppiterin tytär, ja hänen sanottiin tulleen esiin hänen aivoistaan, aikuisena ja panssari yllään. Hänen alaansa olivat sekä hyödylliset askareet että taide, niin miehisenä pidetyt alat – kuten maanviljely ja merenkulku – kuin naisellisena pidetyt – kuten kehrääminen, kudonta ja käsityöt. Hän oli myös sotaisa jumala, mutta vain puolustussotien tapauksessa, eikä hänellä ollut myötätuntoa Marsin (Areen) julmalle rakkaudelle väkivaltaan ja verenvuodatukseen. Ateena oli hänen suosimansa paikka, hänen oma kaupunkinsa, joka myönnettiin hänelle palkinnoksi kilpailussa Neptunuksen (Poseidonin) kanssa, joka myös tavoitteli sitä. Tarina kertoi, että Kekropsin, Ateenan ensimmäisen kuninkaan, hallituskaudella nämä kaksi jumaluutta taistelivat kaupungin hallinnasta. Jumalat määräsivät, että se oli myönnettävä sille, joka tuotti kuolevaisille hyödyllisimmän lahjan. Neptunus antoi hevosen; Minerva tuotti oliivin. Jumalat arvioivat, että oliivi oli näistä kahdesta hyödyllisempi, ja myönsivät kaupungin jumalattarelle, ja se nimettiin hänen mukaansa Ateenaksi, sillä kreikassa Minervan nimi oli Athene.[4]
Kilpailu Arakhnen kanssa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Arakhne
Taru Arakhnesta (lat. Arachne) liitetään usein enemmän Minervaan kuin Atheneen, sillä sen kertoo Ovidius. Arakhne väitti olevansa Minervaa taitavampi kutoja. Minerva suuttui tästä Arakhnelle ja muutti tämän maailman ensimmäiseksi hämähäkiksi.[4]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: Antiikin käsikirja, s. 344. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
- ↑ Cotterell, Arthur: Maailman myytit ja tarut, s. 128. WSOY, 1996. ISBN 951-0-17102-6
- ↑ a b Lurker, Manfred: A Dictionary of Gods and Goddesses, Devils and Demons, s. 126. Routledge & Kegan Paul, 1987. ISBN 0-203-67189-9
- ↑ a b Bulfinch, Thomas: Bulfinch's Mythology. Lee & Shepard, 1867. Teoksen verkkoversio (viitattu 17.10.2023). (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Minerva Wikimedia Commonsissa
