NAIRU
NAIRU on taloustieteessä englanninkielinen lyhenne (engl. non-accelerating inflation rate of unemployment), jolla tarkoitetaan makrotalouden teoriaa siitä, kuinka voidaan saavuttaa alhainen työttömyysaste inflaatiota kiihdyttämättä.
NAIRU-teorian muodostaminen alkoi, kun vuonna 1958 esitettiin, että työttömyydellä ja inflaatiolla on käänteinen suhde. Tätä ajatusta kutsutaan Phillipsin käyräksi. NAIRU-teorian kannattajien mukaan mukaan työttömyys ei pitkällä aikavälillä riipu inflaatiosta, joten Phillipsin käyrä ei kuvaisi todellisuutta. NAIRU liittyy läheisesti Milton Friedmanin luomaan käsitteeseen luonnollinen työttömyysaste.
NAIRU-konseptin kannattajat määrittelivät uudelleen käsitteen täystyöllisyys tarkoittamaan NAIRU-tasoista työttömyyttä, sillä he katsovat, että täystyöllisyyttä ei voi saavuttaa vahingoittamatta kansantaloutta. Aikaisemmin täystyöllisyys merkitsi, että avoimia työpaikkoja on vähintään yhtä paljon kuin työttömiä työnhakijoita. Nykyään viranomaiset pyrkivät NAIRU-konseptin mukaisesti inflaation hillintään ja tarvittaessa jarruttavat kansantalouden ylikuumenemista. Tämä on yksi selitys sille, miksi NAIRU-konseptia noudattavalla politiikalla ei ole enää saavutettu niin alhaisia työttömyysasteita kuin toisen maailmansodan jälkeisen talousbuumin aikana. Tällaisella talouspolitiikalla ei enää saavuteta niin alhaisia työttömyysasteita kuin oli mahdollista saavuttaa silloin, kun inflaation annettiin kasvaa vapaasti.[1]
NAIRU-teorian mukaan työttömyyttä voidaan vähentää vain tekemällä rakenteellisia uudistuksia: näillä tarkoitetaan esimerkiksi työttömyysturvan heikentämistä, jotta ihmisillä olisi enemmän kannustimia hakeutua työhön ja ammattiliittojen vallan rajoittamista, jotta niiden toiminta ei häiritsisi työmarkkinoiden luonnollista toimintaa.[1]
NAIRU on teoria, jonka avulla pyritään selittämään stagflaation syntymistä. Sen mukaan Phillipsin käyrän voi sanoa olevan lyhyen aikavälin kuvaaja, kun taas NAIRU kuvaa pitkän aikavälin tasapainoa. Siis työllisyyttä ei NAIRU-teorian mukaan voida pitkällä aikavälillä tasapainossa kasvattaa ilman, että inflaatio kiihtyisi samanaikaisesti. Tämä ei kuitenkaan sulje pois finanssipolitiikan vaikutuksia lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä (sopeutumisjakso uuteen tasapainoon).
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b William Mitchell, J. Muysken: Full employment abandoned: shifting sands and policy failures, s. 81-82. Edward Elgar. ISBN 1-85898-507-2 Teoksen verkkoversio.