Sotapojan heilat
| Sotapojan heilat | |
|---|---|
 |
|
| Ohjaaja | Aarne Tarkas |
| Käsikirjoittaja | Aarne Tarkas |
| Tuottaja | Mauno Mäkelä |
| Säveltäjä | Toivo Kärki |
| Kuvaaja | Unto Kumpulainen |
| Leikkaaja | Ossi Skurnik |
| Lavastaja | Ensio Suominen |
| Pääosat |
Lasse Pöysti Tommi Rinne Sakari Halonen Leo Jokela |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Suomi |
| Tuotantoyhtiö | Fennada-Filmi |
| Ensi-ilta | 15. elokuuta 1958 |
| Kesto | 92 min |
| Alkuperäiskieli | suomi |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Sotapojan heilat on Aarne Tarkaksen ohjaama ja käsikirjoittama suomalainen sotilasfarssi vuodelta 1958.
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuva alkaa ja päättyy alokkaiden simputuskohtauksella. Jälkimmäisellä kerralla siitä pitävät huolen uudet ryhmänjohtajat, jotka elokuvan alussa olivat itse simputettavia alokkaita.
Alokas Esko Puustisella (Pöysti) on sata kirjeystävää, tällä hän varmistaa saavansa päivittäin postia kasarmille. Hän on myös kertonut jokaiselle syntymäajakseen eri päivän ja saa näin kirjeystäviltään päivittäin syntymäpäiväkakkua. Alokastoverit Kervinen ja Toivo päättävät tehdä Puustiselle jäynän ja kutsuvat kaikki kirjeystävät yhtä aikaa varuskuntaan häntä tapaamaan. Myös toinen elokuvan päähenkilöistä, Tommi Rinteen esittämä alokas Matti Kervinen, joutuu kiipeliin. Palatessaan puntikselta hän menettää vaatteensa uituaan ensin salmen ylitse varuskunta-alueelle ja pudottettuaan kiireessä vaatemytyn rannalle, josta kiertovartio ne ottaa talteen. Pohtiessaan, miten selvityisi tilanteesta, Kervinen kohtaa kirjeystäviään metsään pakosalle lähteneen Puustisen. Kervinen tunnustaa osallisuutensa jäynään, mutta Puustinen ei kanna kaunaa, sillä hän oli jo ollut aikeissa lopettaa kirjeenvaihtotouhut.
Näyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Lasse Pöysti | … | alokas Esko Puustinen |
| Tommi Rinne | … | alokas Matti Kervinen |
| Sakari Halonen | … | alokas Toivo |
| Leo Jokela | … | alikersantti Lilja |
| Leni Katajakoski | … | Helmi |
| Elina Salo | … | Sirkka Kolehmainen |
| Aila Pilvessalo | … | Liisa |
| Hannes Häyrinen | … | kapteeni |
| Uljas Kandolin | … | pataljoonan komentaja |
| Santeri Karilo | … | vääpeli |
| Matti Oravisto | … | kapteeni "Jaska" Hurme |
| Pertti Weckström | … | kokelas Manninen |
| Risto Saanila | … | alokas Seppo Kolehmainen |
| Aimo Hiltunen | … | 1. alikersantti |
| Tuomas Mattila | … | kirjuri |
| Ville-Veikko Salminen | … | 2. alikersantti |
| Rami Sarmasto | … | alokas Virtanen |
| Mirja Karisto | … | laulusolisti |
| Esko Nurminen | … | alikersantti |
| Rauha Rentola | … | nainen autossa |
| Annikki Linnoila | … | Eskon kirjeenvaihtoystävä |
| Saara Pulkkinen | … | Eskon kirjeenvaihtoystävä |
| Mauno Maunola | … | bassonsoittaja |
Julkaisu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensi-ilta oli Helsingissä 15. elokuuta 1958 Rexissä ja Tuulensuussa. Elokuva oli viimeinen Fennada-Filmin seitsemän sotilasfarssin sarjasta. Sarja päättyi, vaikka Sotapojan heilat oli vuoden 1958 kolmanneksi katsotuin kotimainen elokuva.[1] Aarne Tarkas kyllä tarjosi Fennadalle Vatsa sisään, rinta ulos! -käsikirjoitusta seuraavana keväänä, mutta Fennadan johtaja Mauno Mäkelä torjui sen. Suomen Filmiteollisuus sen sijaan tarttui tarjoukseen, Tarkaksen ohjaamana siitä tuli vuoden 1959 paras yleisömenestys.[2] Sotapojan heilat julkaistiin vuonna 2004 neljän elokuvan dvd:nä Fennadan sotaelokuvat.
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Monissa aikalaisarvioissa elokuvan vastaanotto oli suopea, vaikka lajityyppiin yleisesti suhtauduttiin varauksella. Ossi Kastell (Kauppalehti) kirjoitti: ”Suomalaiseksi sotilasfarssiksi Sotapojan heilat on harvinaisen luonteva, leveän kasarmihuumorin kyllästämä elokuva”.[3]
Toiset kuitenkin suhtautuivat kriittisesti, ja elokuva nähtiin vain armeijan propagandavälineenä, kuten Modest Savtschenko (Kansan Uutiset), joka epäili, että sotilasfarssien perimmäinen tarkoitus ”on – – nuorisomme totuttaminen ajatukseen, että sotapalvelus on loppujen lopuksi aika hauska velvollisuus”. Heikki Eteläpää (Ilta-Sanomat) piti elokuvan moraalista viestiä kyseenalaisena: ”Ns. moraaliltaan Sotapojan heilat haiskahtaa vähän kyseenalaiselta, se tuntuu tahtovan sanoa, että AUK:ssa mukavan lupsakoistakin sotamiehistä tulee järjestään mitä kostonhaluisimpia ja pikkumaisimpia korpraaleja.”[3]
Kriitikko Arto Pajukallion mukaan elokuva tuuletti sotilasfarssin lajityyppiä.[4] Sitä on luonnehdittu myös suomalaiseksi sotilasfarssiksi hauskimmillaan.[5] Hyvien näyttelijöiden lisäksi myös käsikirjoituksessa on yllättävää nokkeluutta.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Sotapojan heilat, Yle Tv 2 Elokuvat Sotapojan heilat (Arkistoitu versio)
- ↑ Sotapojan heilat Elonet. Taustaa, viitattu 19.5.2014
- ↑ a b Sotapojan heilat Elonet. Lehdistöarvio. Viitattu 19.5.2014.
- ↑ Pajukallio, Arto: Elokuvat. Helsingin Sanomat 29.9.2010, s. D 9.
- ↑ Päivän elokuvia. Tv-maailma 19/2012, s. 13.
- ↑ Päivän elokuvia. Tv-maailma 46/2011, s. 13.