Barcelona

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Espanjan kaupunkia. Sanan muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Barcelona
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

Barcelona

Koordinaatit: 41°23′17″N, 02°10′12″E

Valtio Espanja Espanja
Itsehallintoalue Katalonia Katalonia
Maakunta Barcelona
Comarca Barcelonès
Hallinto
 – Pormestari Jaume Collboni (PSC)
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 101,3[1] km²
Korkeus 0–516 m
Väkiluku (2016) 1 608 746[2]
 – Väestötiheys 15 873,2 as./km²
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2
Postinumero 08001–08080
Suuntanumero(t) 93
Lempinimi: Ciutat Comtal eli kreivikaupunki, Barna, BCN









Barcelona (kat. [bəɾsəˈlonə], esp. [baɾθeˈlona]) on kaupunki Koillis-Espanjassa ja Katalonian pääkaupunki. Se on Espanjan toiseksi suurin kaupunki – sen asukasluku on noin 1,6 miljoonaa (2016).[3]

Kaupungin Ciutat de Barcelona ja sitä ympäröivän 35 muun kunnan muodostaman Suur-Barcelonan (Àrea Metropolitana de Barcelona) asukasluku on noin 3,2 miljoonaa (2013).[4] Barcelonan maakunnan, joka muodostuu 310 kunnasta, väkiluku on noin 5,5 miljoonaa (2012).[5]

Barcelonan kutsumanimi on Ciutat Comtal eli kreivikaupunki. Lisäksi käytössä on lyhennetty muoto Barna.

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sijainti ja maastonmuodot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Barcelona sijaitsee Välimeren rannikolla 120 kilometriä Pyreneiden vuoristosta etelään. Kaupunki levittäytyy tasangolle, jota reunustaa Llobregatjoki etelässä, Besòsjoki pohjoisessa ja Litoralvuoristoon kuuluva Collserolan vuorijono lännessä. Collserolan korkein huippu on 512 metriä korkea Tibidabo ja sen juurella on useita pienempiä kukkuloita, kuten Monterols, Putget, Carmel, Rovira ja Peira. Lisäksi keskustan lounaispuolella kohoaa 192 metriä korkea Montjuïcin kukkula.[6]

Barcelona kuuluu Barcelonan maakuntaan ja sen naapurikaupunkeja ovat Santa Coloma de Gramenet, Badalona ja Sant Adrià pohjoisessa ja L'Hospitalet de Llobregat etelässä.[6]

Nähtävyyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sagrada Famílian katolinen kirkko on yksi Barcelonan merkittävimmistä nähtävyyksistä.
Barcelonan satama-aluetta
Näkymä Güellin puistosta Barcelonan keskustan yli merelle.

Barcelonassa on lukuisia niin sanotun katalonialaisen modernistityylin rakennuksia. Modernistityyli on paikallinen vastine art nouveau- ja jugendstil-tyyleille. Suuntauksen syntymiseen ja kehitykseen ovat vaikuttaneet useat arkkitehdit, mutta kuuluisimpia ovat Antoni Gaudín luomukset. Kaupungin tunnetuin maamerkki on Gaudín 1800-luvun lopulla suunnittelema, yhä rakenteilla oleva Sagrada Família, katolinen kirkko. Gaudí suunnitteli myös Parc Güellin puistokompleksin. Gaudin työt ovat Unescon maailmanperintökohteita.[7]

Barcelonan vanhakaupunki (Ciutat Vella) on Euroopan suurimpia keskiaikaisia keskustoja, ja siellä sijaitsee muun muassa Barcelonan goottilainen katedraali. Vanhakaupunki jakautuu useampaan eri naapurustoon, kuten Barri Gòtic, Raval ja Born. Barceloneta on ensimmäinen vanhan keskustan ulkopuolelle rakennettu kaupunginosa. Eixamplen eli laajennusosan rakentaminen alkoi 1850-luvulla. Gràcia ja monet muut ympäröivät pienet kaupungit liitettiin laajentuvaan Barcelonaan 1800-luvun loppupuolella, mutta ne ovat osittain säilyttäneet oman pikkukaupunkimaisen rakenteensa. 1950- ja 1960-luvuilla kaupunki kasvoi nopeasti muualta Espanjasta tulleen siirtolaisuuden ansiosta, ja sinne rakennettiin uusia lähiömäisiä kerrostaloalueita, kuten La Mina ja Poble Nou.

Sagrada Famílian ja keskustan keskiaikaisten osien lisäksi Barcelonan tärkeimpiin nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa Palau de la Música Catalana, Montjuïcin kukkula kaupungin eteläpuolella, länsipuolella sijaitseva Tibidabovuori huvipuistoineen ja kirkkoineen, Plaça de Catalunyalta venesatamaan johtava La Ramblan kävelykatu sekä venesataman tuntumassa sijaitseva rantakatu, Passeig Marítim. Historiallisten rakennusten lisäksi Barcelonassa on mielenkiintoista nykyarkkitehtuuria.

Montjuïcin rinteillä kohoaa myös kansallispalatsi, Palau Nacional, jonka ympärille on rakennettu messukeskus, Fira de Barcelona, jossa käy vuosittain erilaisissa kansainvälisissä messutapahtumissa jopa 3,5 miljoonaa vierailijaa. Montjuïcissa on vuoden 1936 Barcelonan peruuntuneita olympialaisia varten rakennettu urheiluareena Estadi Olímpic Lluís Companys. Vuoden 1992 toteutuneita olympialaisia varten toteutetut rakennukset, kuten Palau Sant Jordi, (arkkitehti Arata Isozaki, 1990) kattavat suuren osan Montjuïcin rinteistä, ja stadionin edustalla kohoava valkoinen televiestintäantenni (arkkitehti Santiago Calatrava) on yksi Barcelonan tunnusmerkeistä.

Espanjalainen kylä (Poble Espanyol) on Montjuïcin olympiastadionin laidalla sijaitseva, muurien ympäröimä kauppa- ja ravintolakompleksi, jonka tekee erityiseksi se, että nimensä mukaisesti muurien sisältä löytyy muun muassa pienoismalleja Espanjan eri alueiden tärkeimmistä nähtävyyksistä. Tämä muurien ympäröimä ”kylä” on jaettu pieniin kujiin, joiden varsilla olevat rakennukset on nekin rakennettu maan eri osien rakennustyylien ominaispiirteitä jäljitellen.[8]

Museoista tärkeimpiä ovat Barcelonan arkeologinen museo, Picasso-museo sekä vuonna 2004 täysin restauroitu tiedekeskus (Museu de la Ciència). Lisäksi kaupungissa on paljon pieniä museoita, joista kenties erikoisimpia ovat suklaamuseo ja hologrammimuseo.

Barcelonassa on Güellin puiston lisäksi lukuisia muita puistoalueita, joista merkittävimpiä ovat Barcelonan keskuspuisto Parc de la Ciutadella, johon kuuluu muun muassa eläintarha; Parc del Laberint Hortan kaupunginosassa sekä Montjuïcin puistoalueet, niistä erityisesti kaktuspuisto.[9]

Barcelonassa kävi vuonna 2011 noin 6,9 miljoonaa matkailijaa, joista 5,2 miljoonaa (76%) saapui ulkomailta.[10]

Ilmasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungissa vallitsee välimerenilmasto (Köppenin ilmastoluokitus Csa), jolle ovat tyypillisiä kuumat kesät ja leudot ja kosteat talvet. Suurin osa sateista tulee keväällä ja syksyllä.[6]

Barcelonan ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 13,4 14,6 15,9 17,6 20,5 24,2 27,5 28 25,5 21,5 17 14,3 ka. 20
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) 4,4 5,3 6,7 8,5 12 15,7 18,6 19,3 16,7 12,6 8,1 5,7 ka. 11,1
Sademäärä (mm) 41 29 42 49 59 42 20 61 85 91 58 51 Σ 628
Sadepäivät (d) 6 5 6 7 7 6 3 6 6 8 6 6 Σ 72
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
13,4
4,4
14,6
5,3
15,9
6,7
17,6
8,5
20,5
12
24,2
15,7
27,5
18,6
28
19,3
25,5
16,7
21,5
12,6
17
8,1
14,3
5,7
S
a
d
a
n
t
a 		41
29
42
49
59
42
20
61
85
91
58
51


Lähde: Weather Information for Barcelona World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 2.7.2009.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Barcelonaa kuvaava maalaus vuodelta 1850.

Tarun mukaan Barcinon perusti karthagolainen Hamilkar Barka – Hannibalin isä. Roomalaiset perustivat iberiheimo laietaanien asutuksen lähettyville oman sotilasleirin. Roomalaisten vaikutuksen hiipuessa visigootit valloittivat kaupungin 400-luvulla, maurit 700-luvulla ja frankkien Kaarle Suuren poika Ludvig Hurskas vuonna 801. Maurien al-Mansur ryösti kaupungin 985. Sen jälkeen Barcelonaa hallinneet kreivit yhdistivät niin sanotun Marca Hispanican alueen, joka oli frankkien oman valtakuntansa suojaksi muodostama puskurivyöhyke frankkien ja maurien välillä.

Myöhemmin Barcelona saavutti itsenäisen kaupunkivaltion aseman taantuakseen Aragonian ja Kastilian kuningaskuntien yhdistyessä 1500-luvulla. Kaupunki tuhottiin pahoin itsenäisen Katalonian tasavallan jälkeen 1640–1652 ja toisen kerran Espanjan perimyssodan aikaan 11. syyskuuta 1714.

1800-luvulla kaupunki kasvoi teollisen vallankumouksen mukana; 1888 siellä pidettiin maailmannäyttely. Kaupungin kasvun kannalta tärkeä tapahtuma oli keskiaikaisten muurien purkaminen 1850-luvulla. Espanjan sisällissodassa kaupunki oli anarkistien tukikohta ja tasavaltalaisten puolella, kunnes Francon joukot valloittivat sen 1939.

Vuonna 1957 barcelonalaiset lakkoilivat menestyksellisesti raitiovaunulipun hinnankorotusta vastaan. Lakolla oli merkittävä poliittinen ja sosiaalinen vaikutus sotilasdiktatuurin ajan Espanjassa. 1970-luku merkitsi kaupungin elpymistä – katalonialaiset alkoivat vaatia poliittista autonomiaa ja suurempaa kulttuurista vapautta.

Syyskuussa 1962 suuret tulvat tappoivat yli 800 ihmistä kaupungin ympäristössä. Vähäisempiä tulvia esiintyy lähes joka syksy, joskus myös keväisin.[11]

Vuonna 1992 Barcelona oli kesäolympialaisten isäntäkaupunki. Olympialaiset myönnettiin kaupungille vuonna 1986. Olympialaisilla on ollut suuri merkitys erityisesti matkailun kehittämisessä.

Vuonna 2004 Barcelonassa järjestettiin ensimmäinen Unescon tukema kansainvälinen kulttuurien kohtaamispaikka Forum Barcelona 2004.[12]

Aluejako

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Barcelonan alueet ja kaupunginosat.

Barcelona jaetaan kymmeneen alueeseen (districte) ja nämä alueet edelleen kaupunginosiin (barri).

Barcelonan alueet ja niihin kuuluvat kaupunginosat ovat:

  1. Ciutat Vella: Raval, Barri Gòtic, La Ribera ja Barceloneta.
  2. Eixample: Sant Antoni, Sagrada Família, Fort Pienc, Dreta de l'Eixample ja Esquerra de l'Eixample.
  3. Sants-Montjuïc: Sants, Hostafrancs, La Bordeta, Poble Sec, Magòria, La Marina, Zona Franca ja Montjuïc.
  4. Les Corts: El Camp de la Creu-Loreto, El Camp Vell i la plaça del Centre, Can Feu i Can Batllori, Can Sòl de Baix, L'Església i Can Rosés, La Maternitat i Can Bacardí, La Mercè, Pedralbes, Sant Ramon i la Torre Melina ja La Zona Universitària.
  5. Sarrià-Sant Gervasi: Sarrià, Sant Gervasi, Vallvidrera, Can Caralleu, Les Planes, Tibidabo.
  6. Gràcia: Gràcia, Camp d'en Grassot, La Salut, El Coll, Vallcarca ja Penitents.
  7. Horta-Guinardó: Baix Guinardó, Can Baró, El Carmel, Font d'en Fargues, Font del Gos, Guinardó, Horta, La Clota, Montbau, Sant Genís, Teixonera ja Vall d'Hebrón.
  8. Nou Barris: Can Peguera, Canyelles, Ciutat Meridiana, Guineueta, Porta, Prosperitat, Roquetes, Torre Baró, Torre Llobeta, Trinitat Nova, Turó de la Peira, Vallbona, Verdum ja Vilapicina.
  9. Sant Andreu: Sant Andreu de Palomar, La Sagrera, Trinitat Vella, Baró de Viver, Bon Pastor, Navas ja Congrés.
  10. Sant Martí: El Clot, Camp de l'Arpa, La Verneda, Poblenou, Besòs, Diagonal Mar ja Vila Olímpica (olympiakylä).

Urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Camp Nou

Barcelonan tunnetuin urheiluseura on Futbol Club Barcelona, joka on eräs maailman tunnetuimmista jalkapalloseuroista. Sen kotistadion on lähes 100 000 -paikkainen Camp Nou. Toinen paikallisseura on Reial Club Deportiu Espanyol de Barcelona. Kaupunki tunnetaan myös FC Barcelonan koripallo- ja käsipallojoukkueista, jotka ovat saavuttaneet useita seurajoukkueiden Euroopan-mestaruuksia. FC Barcelonalla on myös yleisurheilujaosto.

Koska Barcelona oli vuoden 1992 olympialaisten isäntäkaupunki, kaupungissa on myös olympiastadion, Lluís Companys. Se rakennettiin alkujaan vuoden 1929 maailmannäyttelyä varten mutta kunnostettiin olympialaisiin.[13] Montjuïcin kukkulalla sijaitseva stadion toimi aiemmin RCD Espanyolin kotikenttänä.

Barcelona on tunnettu myös espanjalaisen tenniksen keskuksena, ja niinpä kaupungista löytyykin useita maineikkaita tennisseuroja, joista tunnetuin lienee Real Club de Tenis Barcelona eli Barcelonan kuninkaallinen tennisseura.

Montmelóssa, 20 km kaupungin keskustasta koilliseen sijaitsee Katalonian Formula 1 -rata, Circuit de Catalunya.[14]

Koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Barcelonassa toimii seitsemän korkeakoulua. Vanhin niistä, Barcelonan yliopisto, on perustettu 1450. Useimmissa kouluissa annetaan opetusta sekä espanjan että katalonian kielillä.[12]

Politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Barcelonan pormestarina on kesäkuusta 2023 lähtien toiminut Katalonian sosialistien puolueen Jaume Collboni.[15]

Barcelonan politiikan haasteita on erityisesti siirtolaisuus, joka vuosittain kasvaa lähes räjähdysmäisesti ja jonka tekee ongelmalliseksi ennen kaikkea se, että suuri osa siirtolaisista tulee maahan laittomastilähde?.

Katalaanin ja espanjan välinen kielikysymys sekä siihen liittyvä kansallismielisyys erilaisine rinnakkais- ja vastakkaisilmiöineen ovat myös merkittäviä haasteita kaupungin politiikalle.

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Barcelonan liikennettä hoitavat bussit, metro, paikallisjunat ja kaksi köysirataa. Barcelonan metro avattiin vuonna 1924.[12] Nykyisin se käsittää 11 linjaa. Barcelonan lentoasema sijaitsee noin kymmenen kilometriä kaupungista lounaaseen.

Barcelonan satama on merkittävä rahtisatama. Sieltä on henkilöliikennettä Italiaan ja Baleaarien saarille.[12]

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ http://www.idescat.cat/emex/?lang=en&id=080193
  2. ↑ Instituto Nacional de Estadística Instituto Nacional de Estadística. Viitattu 2.1.2017.
  3. ↑ http://www.ine.es/jaxiT3/Datos.htm?t=2861
  4. ↑ Instituto Nacional de Estadística
  5. ↑ http://www.cuimpb.cat/files/vallbe_magre_tomas_submit.pdf
  6. ↑ a b c The website of Barcelona city, The city > Introducing Barcelona > Geography
  7. ↑ Works of Antoni Gaudí Unesco. Viitattu 5.3.2014.
  8. ↑ A stroll around Spanish architecture Poble Espanyol. Arkistoitu 19.3.2014. Viitattu 5.3.2014.
  9. ↑ Parks and Gardens barcelonaconnect.com. Barcelona Connect. Viitattu 5.3.2014.
  10. ↑ INE
  11. ↑ Estimation of extreme flash flood evolution in Barcelona County from 1351 to 2005 Nat. Hazards Earth Syst. Sci., 6, 505–518, 2006. Viitattu 4.3.2014.
  12. ↑ a b c d Barcelona Encyclopedia Britannica. Viitattu 4.3.2014.
  13. ↑ Lluís Companys Olympic Stadium Barcelona Turisme. Viitattu 5.3.2014.
  14. ↑ Barcelona Grand Prix Formula 1 2014 Tour Guide Barcelona. Viitattu 4.3.2014.
  15. ↑ https://ajuntament.barcelona.cat/alcalde/ca

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Barcelona&oldid=22709601”