tuulla

Finlandês

Verbo

tuul.la impessoal

1. ventar, fazer vento:
   • Tuulee pohjoisesta. (O vento está vindo do norte.)
2. (Figurado) existir agitação ou comoção:
   • Yrityksen johdossa tuulee nyt oikein kunnolla. (Existe muita agitação neste momento na direção da empresa.)

Conjugação

    Verbo do grupo 67 (modelo tuulla) (formas básicas)

Formas pessoais Modo Tempo Singular Plural Passivo Passivo negativo 1ª 2ª 3ª Forma negativa 1ª 2ª 3ª Forma negativa Indicativo Presente tulen tulet tulee tule tulemme tulette tulevat tule tullaan tulla Imperfeito tulin tulit tuli tullut tulimme tulitte tulivat tulleet tultiin tultu Condicional Presente tulisin tulisit tulisi tulisi tulisimme tulisitte tulisivat tulisi tultaisiin tultaisi Potencial Presente tullen tullet tullee tulle tullemme tullette tullevat tulle tultaneen tultane Imperativo Presente – tule tulkoon tule tulkaamme tulkaa tulkoot tulko tultakoon tultako
Infinitivo Forma Ativo Passivo I tuulla tuulla I longa tuullakse- tuullakse- II Inessivo tullessa tultaessa Instrutivo tullen – III Inessivo tulemassa – Elativo tulemasta – Ilativo tulemaan – Adessivo tulemalla – Abessivo tulematta – Instrutivo tuleman tultaman IV Nominativo tuleminen tuleminen Partitivo tulemista tulemista V tulemaisillaan tulemaisillaan	Particípio Forma Ativo Passivo Presente tuleva tultava Passado tullut tultu Agente tulema tulema Agente negativo tulematon tulematon

Verbetes derivados

tuulettaa

Etimologia

Derivado de tuuli ("vento").

Pronúncia

• AFI: /ˈt̪uː.lːɑʔ/
• X-SAMPA: /"t_du:.l:A?/

Ver também

No Wikcionário

tuuletus tuuletin

tuulenpuska tuulinen

Referências

tuulla no Kaannos.com (suomi-englanti) (em finlandês) tuulla no Sanakirja.org (em finlandês e inglês)