kuulutus

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Estonian

[edit]

Etymology

[edit]

From kuulutama +‎ -us.

Noun

[edit]

kuulutus (genitive kuulutuse, partitive kuulutust)

  1. announcement
  2. advertisement, advert, ad

Declension

[edit]
Declension of kuulutus (ÕS type 11/harjutus, no gradation)
singular plural
nominative kuulutus kuulutused
accusative nom.
gen. kuulutuse
genitive kuulutuste
partitive kuulutust kuulutusi
illative kuulutusse
kuulutusesse
kuulutustesse
kuulutusisse
inessive kuulutuses kuulutustes
kuulutusis
elative kuulutusest kuulutustest
kuulutusist
allative kuulutusele kuulutustele
kuulutusile
adessive kuulutusel kuulutustel
kuulutusil
ablative kuulutuselt kuulutustelt
kuulutusilt
translative kuulutuseks kuulutusteks
kuulutusiks
terminative kuulutuseni kuulutusteni
essive kuulutusena kuulutustena
abessive kuulutuseta kuulutusteta
comitative kuulutusega kuulutustega

Derived terms

[edit]

Further reading

[edit]
  • kuulutus”, in [EKSS] Eesti keele seletav sõnaraamat [Descriptive Dictionary of the Estonian Language] (in Estonian) (online version), Tallinn: Eesti Keele Sihtasutus (Estonian Language Foundation), 2009
  • kuulutus”, in [ÕS] Eesti õigekeelsussõnaraamat ÕS 2018 [Estonian Spelling Dictionary] (in Estonian) (online version), Tallinn: Eesti Keele Sihtasutus (Estonian Language Foundation), 2018, →ISBN
  • kuulutus in Sõnaveeb (Eesti Keele Instituut)

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kuuluttaa +‎ -us

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkuːlutus/, [ˈkuːlut̪us̠]
  • Rhymes: -uːlutus
  • Syllabification(key): kuu‧lu‧tus

Noun

[edit]

kuulutus

  1. (law) public notice, alert
  2. announcement, public announcement
  3. (radio, television) (continuity) announcement (by a radio or television announcer, such as before a program)
  4. Ellipsis of avioliittokuulutus (banns).

Declension

[edit]
Inflection of kuulutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative kuulutus kuulutukset
genitive kuulutuksen kuulutusten
kuulutuksien
partitive kuulutusta kuulutuksia
illative kuulutukseen kuulutuksiin
singular plural
nominative kuulutus kuulutukset
accusative nom. kuulutus kuulutukset
gen. kuulutuksen
genitive kuulutuksen kuulutusten
kuulutuksien
partitive kuulutusta kuulutuksia
inessive kuulutuksessa kuulutuksissa
elative kuulutuksesta kuulutuksista
illative kuulutukseen kuulutuksiin
adessive kuulutuksella kuulutuksilla
ablative kuulutukselta kuulutuksilta
allative kuulutukselle kuulutuksille
essive kuulutuksena kuulutuksina
translative kuulutukseksi kuulutuksiksi
abessive kuulutuksetta kuulutuksitta
instructive kuulutuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kuulutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kuulutukseni kuulutukseni
accusative nom. kuulutukseni kuulutukseni
gen. kuulutukseni
genitive kuulutukseni kuulutusteni
kuulutuksieni
partitive kuulutustani kuulutuksiani
inessive kuulutuksessani kuulutuksissani
elative kuulutuksestani kuulutuksistani
illative kuulutukseeni kuulutuksiini
adessive kuulutuksellani kuulutuksillani
ablative kuulutukseltani kuulutuksiltani
allative kuulutukselleni kuulutuksilleni
essive kuulutuksenani kuulutuksinani
translative kuulutuksekseni kuulutuksikseni
abessive kuulutuksettani kuulutuksittani
instructive
comitative kuulutuksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kuulutuksesi kuulutuksesi
accusative nom. kuulutuksesi kuulutuksesi
gen. kuulutuksesi
genitive kuulutuksesi kuulutustesi
kuulutuksiesi
partitive kuulutustasi kuulutuksiasi
inessive kuulutuksessasi kuulutuksissasi
elative kuulutuksestasi kuulutuksistasi
illative kuulutukseesi kuulutuksiisi
adessive kuulutuksellasi kuulutuksillasi
ablative kuulutukseltasi kuulutuksiltasi
allative kuulutuksellesi kuulutuksillesi
essive kuulutuksenasi kuulutuksinasi
translative kuulutukseksesi kuulutuksiksesi
abessive kuulutuksettasi kuulutuksittasi
instructive
comitative kuulutuksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kuulutuksemme kuulutuksemme
accusative nom. kuulutuksemme kuulutuksemme
gen. kuulutuksemme
genitive kuulutuksemme kuulutustemme
kuulutuksiemme
partitive kuulutustamme kuulutuksiamme
inessive kuulutuksessamme kuulutuksissamme
elative kuulutuksestamme kuulutuksistamme
illative kuulutukseemme kuulutuksiimme
adessive kuulutuksellamme kuulutuksillamme
ablative kuulutukseltamme kuulutuksiltamme
allative kuulutuksellemme kuulutuksillemme
essive kuulutuksenamme kuulutuksinamme
translative kuulutukseksemme kuulutuksiksemme
abessive kuulutuksettamme kuulutuksittamme
instructive
comitative kuulutuksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kuulutuksenne kuulutuksenne
accusative nom. kuulutuksenne kuulutuksenne
gen. kuulutuksenne
genitive kuulutuksenne kuulutustenne
kuulutuksienne
partitive kuulutustanne kuulutuksianne
inessive kuulutuksessanne kuulutuksissanne
elative kuulutuksestanne kuulutuksistanne
illative kuulutukseenne kuulutuksiinne
adessive kuulutuksellanne kuulutuksillanne
ablative kuulutukseltanne kuulutuksiltanne
allative kuulutuksellenne kuulutuksillenne
essive kuulutuksenanne kuulutuksinanne
translative kuulutukseksenne kuulutuksiksenne
abessive kuulutuksettanne kuulutuksittanne
instructive
comitative kuulutuksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kuulutuksensa kuulutuksensa
accusative nom. kuulutuksensa kuulutuksensa
gen. kuulutuksensa
genitive kuulutuksensa kuulutustensa
kuulutuksiensa
partitive kuulutustaan
kuulutustansa
kuulutuksiaan
kuulutuksiansa
inessive kuulutuksessaan
kuulutuksessansa
kuulutuksissaan
kuulutuksissansa
elative kuulutuksestaan
kuulutuksestansa
kuulutuksistaan
kuulutuksistansa
illative kuulutukseensa kuulutuksiinsa
adessive kuulutuksellaan
kuulutuksellansa
kuulutuksillaan
kuulutuksillansa
ablative kuulutukseltaan
kuulutukseltansa
kuulutuksiltaan
kuulutuksiltansa
allative kuulutukselleen
kuulutuksellensa
kuulutuksilleen
kuulutuksillensa
essive kuulutuksenaan
kuulutuksenansa
kuulutuksinaan
kuulutuksinansa
translative kuulutuksekseen
kuulutukseksensa
kuulutuksikseen
kuulutuksiksensa
abessive kuulutuksettaan
kuulutuksettansa
kuulutuksittaan
kuulutuksittansa
instructive
comitative kuulutuksineen
kuulutuksinensa

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]