omaksuminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]omaksuminen (38)
- teonnimi verbistä omaksua
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | omaksuminen | omaksumiset |
| genetiivi | omaksumisen | omaksumisten omaksumisien |
| partitiivi | omaksumista | omaksumisia |
| akkusatiivi | omaksuminen; omaksumisen |
omaksumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | omaksumisessa | omaksumisissa |
| elatiivi | omaksumisesta | omaksumisista |
| illatiivi | omaksumiseen | omaksumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | omaksumisella | omaksumisilla |
| ablatiivi | omaksumiselta | omaksumisilta |
| allatiivi | omaksumiselle | omaksumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | omaksumisena (omaksumisna) |
omaksumisina |
| translatiivi | omaksumiseksi | omaksumisiksi |
| abessiivi | omaksumisetta | omaksumisitta |
| instruktiivi | – | omaksumisin |
| komitatiivi | – | omaksumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | omaksumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
omaksumis- | |