kahva
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]kahva (9)
- esimerkiksi oven, astian, työkalun tai aseen osa, josta siihen tartutaan kädellä
- miekan kouraimesta, nupista ja väistimestä koostuva kädensijaosa
- (tietotekniikka) graafisissa käyttöliittymissä hiirellä raahattava elementti
- (tietotekniikka) tietokoneohjelmissa lukuarvo tai muuttuja, jonka kautta käsitellään jotakin resurssia
- tiedostokahva
- (urheiluslangi) jääkiekkojoukkueen rikkovasta pelitavasta käytetty nimitys, useimmiten yhdistetty Tapparaan ja Jypiin
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkɑhʋɑ/
- tavutus: kah‧va
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kahva | kahvat |
| genetiivi | kahvan | kahvojen (kahvain) |
| partitiivi | kahvaa | kahvoja |
| akkusatiivi | kahva; kahvan |
kahvat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kahvassa | kahvoissa |
| elatiivi | kahvasta | kahvoista |
| illatiivi | kahvaan | kahvoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kahvalla | kahvoilla |
| ablatiivi | kahvalta | kahvoilta |
| allatiivi | kahvalle | kahvoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kahvana | kahvoina |
| translatiivi | kahvaksi | kahvoiksi |
| abessiivi | kahvatta | kahvoitta |
| instruktiivi | – | kahvoin |
| komitatiivi | – | kahvoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kahva- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- adjektiivit: kahvallinen
- adverbit: kahvalla, kahvatta, kahvoin
Yhdyssanat
[muokkaa]aseenkahva, jarrukahva, jenkkakahva, kahvakuula, kahvaristi, kauhukahva, miekankahva, ovenkahva, puukahva, puukonkahva, sirpinkahva, tiedostokahva, vetokahva
Idiomit
[muokkaa]olla vallan kahvassa.
Aiheesta muualla
[muokkaa]Bosnia
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kahva f.