pitkäpiimä

Suomi

Substantiivi

pitkäpiimä

1. länsisuomalainen notkea, venyvä kirnupiimä

Ääntäminen

• IPA: /ˈpit̪kæˌpiːmæ/
• tavutus: pit‧kä‧pii‧mä

Etymologia

• yhdyssana sanoista pitkä ja piimä

Käännökset

1. länsisuomalainen notkea, venyvä kirnupiimä

ruotsi: långfil

Liittyvät sanat

• hapattajabakteeri

Vastakohdat

• kokkelipiimä

Aiheesta muualla

• pitkäpiimä Kielitoimiston sanakirjassa