Siirry sisältöön

tonen

Wikisanakirjasta
Katso myös: Tonen, Tönen

Hollanti

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

tonen

  1. (taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta toon

Verbi

[muokkaa]

tonen

  1. esitellä, näyttää

Keskihollanti

[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]

tônen

  1. esitellä
  2. paljastaa, jättää paljaaksi
  3. todistaa, osoittaa

Norja (bokmål)

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

tonen

  1. (taivutusmuoto) yksikön määräinen muoto sanasta tone

Norja (riksmål)

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

tonen

  1. (taivutusmuoto) yksikön määräinen muoto sanasta tone

Norja (nynorsk)

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

tonen

  1. (taivutusmuoto) yksikön määräinen muoto sanasta tone

Ruotsi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

tonen

  1. (taivutusmuoto) yksikön määräinen muoto sanasta ton

Saksa

[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]
Taivutus[luo]
ind. prees. y. 2. p. tonst
ind. prees. y. 3. p. tont
ind. imperf. y. 3. p. tonte
part. perf. getont
apuverbi haben

tonen

  1. (valokuvaus) retusoida

Tanska

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

tonen

  1. (taivutusmuoto) yksikön määräinen muoto sanasta ton