Alavieska

Alavieska
vaakuna	sijainti
Alavieskan kirkko
Sijainti	64°09′55″N, 024°18′25″E
Maakunta	Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Ylivieskan seutukunta
Kuntanumero	009
Hallinnollinen keskus	Alavieskan kirkonkylä
Perustettu	1879
Kokonaispinta-ala	253,02 km² 270:nneksi suurin 2022
– maa	251,50 km²
– sisävesi	1,52 km²
Väkiluku	2 431 238:nneksi suurin 31.10.2024
– väestötiheys	9,67 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	19,3 %
– 15–64-v.	55,8 %
– yli 64-v.	24,9 %
Äidinkieli	2023
– suomenkielisiä	97,9 %
– ruotsinkielisiä	0,2 %
– muut	1,9 %
Kunnallisvero	9,30 % 92:nneksi suurin 2024
Kunnanjohtaja	Kari Pentti
Kunnanvaltuusto	21 paikkaa
2021–2025  • Kesk.  • PS  • Vas.	13 7 1
www.alavieska.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Alavieska on Suomen kunta, joka sijaitsee Oulun Eteläisessä, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 2 431 ihmistä, ja sen pinta-ala on 253,02 km², josta 1,52 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 9,67 asukasta/km². Alavieskan naapurikunnat ovat Kalajoki, Merijärvi, Oulainen ja Ylivieska.

Alavieskassa toimii urheiluseura Alavieskan Viri, joka julkaisee myös parillisina viikkoina ilmestyvää Alavieska-lehteä.

Maantiede

Alavieska on tyypillistä Pohjanmaan lakeutta, jossa korkeuserot pysyttelevät 5–10 metrissä. Vain kunnan itäosassa maasto on hieman vaihtelevampaa. Kallioperä on pääasiassa liuskeita, kvartsi- ja granodioriitteja sekä muita syväkiviä. Kallioperässä on myös pieniä määriä jalometalleja. Yleisimmät maalajit ovat moreeni ja turve, jotka peittävät varsinkin kunnan reuna-alueita. Savea, hiesua ja hietaa on Kalajoki- ja Talusojalaaksossa, mutta sen sijaan soraa ja hiekkaa on kunnassa hyvin vähän.

Alavieskan päävesistö on kunnan halki kaakosta luoteeseen virtaava Kalajoki. Kalajokeen laskee Alavieskassa kaksi sivujokea, Kähtävänoja ja Jukulaisoja. Kunnan pohjoisosa kuuluu Pyhäjokeen laskevaan Talusojan vesistöalueeseen. Järviä kunnassa ei ole lainkaan.

Metsät peittävät yli puolet Alavieskan maa-alasta. Soita, pääasiassa rämeitä, on paljon. Suurimpia soita ovat Sivakkaneva, Aittoneva ja Koiraneva, jotka on reunaosiltaan paikoin kuivattu.

Kylät ja kulmakunnat

Alavieskassa on kuusi henkikirjakylää (tieto vuodelta 1967):

• Alavieska
• Eteläranta
• Kähtävä
• Someronkylä
• Taluskylä
• Käännänkylä

Kulmakuntia ovat lisäksi Jukulainen ja Saarenkylä.

Historia

Alavieskan kirkko ennen vuotta 1916.

Alavieskan seudulla on ollut asutusta jo kivikaudella. Kivikautisia asuinpaikkoja on löydetty muun muassa Takkulan ja Naamakankaan alueelta. Lisäksi kunnan alueelta on löydetty lukuisia kivikautisia esineitä, kuten kirveitä ja talttoja. Seutua hallitsivat pitkään lappalaiset, jotka saivat väistyä vasta keskiajan lopulla yläsatakuntalaisten ja hämäläisten erämiesten tieltä. Seutu kuului aluksi Salon ja vuodesta 1540 alkaen Kalajoen seurakuntaan. Perimätiedon mukaan seudun ensimmäiset vakinaiset asukkaat olivat Jotunin eli Jutilan veljekset, jotka tulivat alueelle Kalajoen ankaraa kirkkoherraa pakoon. Jutila onkin Alalan ja Vuotilan ohella Alavieskan vanhimpia taloja. Vuonna 1548 seudulla oli jo 12 taloa.

Alavieskaan perustettiin 1733 Kalajoen saarnahuonekunnaksi ja 1782 se sai kappelin oikeudet. Seurakunta itsenäistyi lopullisesti vasta 1870. Alavieskan kunta oli perustettu jo 1866. Asukkaat saivat toimeentulonsa maataloudesta ja kalastuksesta. Lisäksi poltettiin tervaa ja valmistettiin salpietaria ja potaskaa. 1800-luvun alkupuolella Alavieskanjärvi kuivatettiin peltoalan lisäämiseksi. Kuivatuskanavan rakentaminen Alavieskanjärvestä Kalajokeen oli hyvin työlästä maaston kallioisuuden vuoksi.

Hallinto

Alavieskan kunnanjohtaja on vuoden 2019 marraskuusta Kari Pentti. Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista 13 on Keskustan, 7 Perussuomalaisten ja 1 Vasemmistoliiton hallussa kaudella 2021–2025.

Talous

Alavieska on elinkeinoluonteeltaan perinteinen maatalouspitäjä, mutta nykyisin (lähinnä) puu- ja metalliteollisuus sekä erilaiset palvelut työllistävät jo 80 prosenttia ammatissa toimivasta väestöstä.

Vuonna 2020 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat RAU-Service Oy, Louhinta Kääntä Oy sekä Auto- ja Konekorjaamo Marjakangas. Kunnan eniten työllistävä yritys on Vieskan Elementti Oy.

Väestö

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Alavieskan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			2 990
1985			3 040
1990			3 072
1995			3 051
2000			2 940
2005			2 854
2010			2 770
2015			2 687
2020			2 514
Lähde: Tilastokeskus.

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Alavieskassa oli 2 610 asukasta, joista 1 364 asui taajamassa, 1 228 haja-asutusalueilla ja 18:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Alavieskan taajama-aste on 52,6 %. Kunnassa on vain yksi taajama, Alavieskan kirkonkylä.

Uskonto

Uskontokuntiin kuuluminen Alavieskassa, Tilastokeskus (2023)

  Luterilaisuus (85.8%)

  Muut uskonnot (0.5%)

  Uskontokuntiin kuulumattomat (13.7%)

Alavieskan kunnassa 85,8 prosenttia asukkaista kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kun koko maassa vastaava luku on 63,6 prosenttia (2023). Muihin uskontokuntiin kuuluu 0,5 prosenttia väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 13,7 prosenttia väestöstä. Alavieskassa toimii yksi evankelis-luterilainen seurakunta, Alavieskan seurakunta, joka kuuluu Oulun hiippakunnan alaiseen Kalajoen rovastikuntaan.

Luterilaisista herätysliikkeistä Alavieskassa toimii erityisesti vanhoillislestadiolaisuus. Vanhoillislestadiolaisuuden piirissä Alavieskassa toimii Alavieskan rauhanyhdistys. Rauhanyhdistyksen toimitalo sijaitsee Alavieskan keskustan tuntumassa, Putaanperäntiellä. Herännäisyyden piirissä Alavieskassa toimiva Herättäjä-Yhdistyksen paikallisosasto on Alavieskan paikallisosasto.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Alavieskan alueella toimii Oulun ortodoksinen seurakunta.

Palvelut

Alavieskassa toimii yksi koulu, Alavieskan yhtenäiskoulu. Someronkylän, Kähtävän ja Taluskylän kyläkoulut on lakkautettu 2010-luvulla. Elinkeino- ja maaseutupalveluja ostetaan Kalajoelta ja ympäristöpalveluja Ylivieskasta. Sosiaali- ja terveyspalveluja tuottaa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue - Pohde.

Kuuluisia alavieskalaisia

• Antti Isotalus, HTM, kaupunginjohtaja, kunniatohtori
• Pentti Kahma, kiekonheittäjä
• Teemu Kattilakoski, hiihtäjä
• Rauli Pudas, seiväshyppääjä
• Heikki Saari, saarnaaja
• Tauno Satomaa, kanttori-urkuri ja kuoronjohtaja
• Heikki Simonen, kansanedustaja
• Niilo Visuri, kansakouluntarkastaja

Välimatkoja

• Ylivieska 16 km
• Helsinki 530 km
• Oulu 141 km
• Kokkola 85 km
• Kokkola-Pietarsaaren lentoasema (Kruunupyy) 105 km
• Kalajoen Rahjan satama 35 km

Ruokakulttuuri

Alavieskan pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla uunissa valmistettu naudanliharuoka pöysti.

Katso myös

• Luettelo Alavieskan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Alavieska Wikimedia Commonsissa

• Alavieskan kunnan kotisivut
• Tilastokeskus - Alavieskan avainluvut