Beiarn

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Beiarn kommune
vaakuna
sijainti
Kunnan www-sivut
Lääni Nordlandin lääni
Alue Salten
Perustamisvuosi 1852
Pinta-ala 1 222 km²
– maa 1 179 km²
Väkiluku 1 012 (1.1.2022[1])
– väestötiheys 0,9 as/km²
Kunnanjohtaja Andrè Kristoffersen

Beiarn on kunta Norjassa Nordlandin läänissä ja se sijaitsee noin 100 kilometriä Bodøstä etelään. Kunnan rajanaapureina on pohjoisessa Bodø, idässä Saltdal, etelässä Rana sekä lännessä Meløy ja Gildeskål. Kunnan hallinnollinen keskus on Moldjord, taajamia kunnassa ei ole.[2] Vuoden 2022 alussa Beiarnissa oli 1 012 asukasta.[1]

Beiarnin kirkko Moldjordin taajamassa

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhimmat asutuksen jäljet ajoittuvat 2.500 vuotta ajassa taaksepäin. Jo tuolloin asukkaat viljelivät maata sekä kasvattivat karjaa. Välillä seutu on ollut asumatonta, mutta 1500- ja 1600-luvuilla asutus levisi seudulle uudelleen.

Vuonna 1852 Beiarn itsenäistyi Gildeskålin kunnasta. Neljä vuotta myöhemmin Beiarnin seurakunta itsenäistyi entisen emopitäjänsä seurakunnasta ja Moldfjordiin rakennettiin oma kirkko ja pappila.

Väkiluku kasvoi toiseen maailmansotaan saakka hitaahkosti. Vuonna 1769 Beiarnin alueella asui 630 asukasta. Kunnan itsenäistymisen aikoihin (v. 1852) asukkaita oli n. 1.000. Toisen maailmansodan päättyessä asukkaita oli n. 2.300, mutta kääntyi sen jälkeen laskuun.

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan alueesta suurin osa on vuoristoista, kumpuilevaa ylänköä korkeine huippuineen. 60 km:n pituinen Beiardalenin laakso kulkee pohjoisesta kohti Svartisenin jäätikköä. Asutus on levittäytynyt hajanaisesti päälaakson ja sen sivuhaarojen Tollådalenin, Gråtådalenin og Arstaddalenin aluille.

Rehevät laaksot ovat omiaan maanviljelyyn. Kunnan pinta-alasta n. 170 km² on metsien peitossa. Metsistä 14 km² on talousmetsää. Osa Saltfjellet-Svartisenin kansallispuistoa sijaitsee kunnan alueella.

Kunnan alueella sijaitsee useita korkeita vuorenhuippuja. Korkeimmat niistä (merenpinnan tason yläpuolella) ovat Stormyrtinden (1518 m) ja Høgtinden (1405 m). Ylänköalueita peittää useampi jäätikkö, suurin niistä on Simlebreen. Erikoisuutena on luolien suuri määrä. Tähän mennessä niitä on löydetty 178 kpl. Beiarnin suurin luola on 2,2 km pitkä. Korkeimman luolan syvyys on 110 m.

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Beiarn oli pitkään eristäytynyttä aluetta - merenrantaviivaa ei ole. Toisen maailmansodan jälkeen käynnistynyt maaliikenneväylien rakentamisbuumi saavutti kunnan varsin myöhään. Näistä seikoista johtuen väkiluvun aleneminen alkoi muihin alueen kuntiin verrattuna huomattavasti aikaisemmin. Vasta 1960-luvun lopulla kuntaan saatiin tieyhteys ulkomaailmaan, Saltdaleniin Eurooppatielle E6. Beiarnista on nykyään suoria linja-autoyhteyksiä Bodøhön Saltstraumenin kautta.

Koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa on kaksi peruskoulua, Moldjordin ja Tronesin koulut. Molemmissa on luokka-asteet 1–10. Peruskoulun jälkeisiä oppilaitoksia ei kunnassa ole. Kansalaisopistossa "Kulturskolen i Beiarn" on mahdollisuus opiskella taiteen eri aloja kuten musiikkia ja draamaa.

Elinkeinot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elinkeinoelämän kulmakiviä on maanviljely. Suurin osa viljelijöistä on pientilallisia. Turismi, etenkin metsästykseen ja kalastukseen liittyvää, on kasvava sivuelinkeino. Beiarnelven on läänin merkittävimpiä lohi- ja taimenjokia.

Pienyrityksillä on merkittävä rooli työllistäjinä. Paikallisia erikoisuuksia tarjoaa mm. møsbrømlefsoja valmistava leipomo sekä paikallisista kivilajeista tuotteita valmistava korukivihiomo.

Kulttuuri, vapaa-aika ja nähtävyyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kari Cavén: "Idag, imorgen, alltid" (kuva vuodelta 2006)

Saltenin museon Beiarnin osasto on erikoistunut maanviljelyyn. Osasto toimii Dokmon vanhassa pappilassa Moldjordissa. Alueella on 13 rakennusta pappilan päärakennuksesta ulkohuussiin. Näyttelyssä on mahdollisuus tutustua entisajan maa- ja metsätalousesineistöön. Erikoisuuksia ovat mm. kaksipyöräinen traktori sekä kivenlohkare, jota nostamalla seudun miesväki mitteli voimamiehen tittelistä.

Beiarnin kunnantalossa on myös pankki sekä nimismiehen konttori. Kunnassa on myös kirjasto.

Jazz Camp "The Groove Valley Project" on vuosittain elokuun alussa järjestettävä jazz-festivaali. Beiarnissa toimii lukuisia vapaa-ajan yhdistyksiä, joiden toimintaan kuuluu niin kuorolaulua kuin moottorikelkkailua. Beiarn Grotteklubb järjestää opastettuja retkiä alueen luoliin.

Kunta osallistui vuosina 1992-98 järjestettyyn projektiin Skulpturlandskap Nordland. Projektiin osallistui 32 Nordlandin läänin kuntaa sekä yksi kunta Tromssan läänistä. Kussakin kunnassa valittiin yksi kuvanveistäjä toteuttamaan veistos, joka pystytettiin kyseisen kunnan alueelle. Beiarnissa pystytettiin vuonna 1992 suomalaistaiteilija Kari Cavénin teos "Idag, imorgen, alltid".

Beiarnissa syntyneitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Beiarn.

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b 11342: Areal og befolkning i kommuner, fylker og hele landet (K) 2007 - 2022 Statistisk sentralbyrå. Viitattu 4.9.2023. (norjaksi)
  2. ↑ Thorsnæs, Geir & Engernengen, Lars: Beiarn Store norske leksikon. 28.5.2024. Viitattu 3.7.2024. (norjaksi)
Nordlandin vaakuna
Nordlandin läänin kunnat

Norjan läänit | Norja

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Beiarn&oldid=22565908”