DCA-sopimus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Yhdysvaltojen sotilaat ohjaavat M2 Bradley-taisteluajoneuvoa Arrow 23-harjoituksessa Niinisalossa 5. toukokuuta 2023. Se oli panssarijoukkojen harjoitus, johon osallistui joukkoja Suomesta, Yhdysvalloista, Isosta-Britanniasta, Latviasta, Liettuasta ja Virosta.


Tämä osio pitäisi jakaa uudeksi artikkeliksi nimeltä [[Bulgarian DCA-sopimus, Latvian DCA-sopimus, Liettuan DCA-sopimus, Norjan DCA-sopimus, Puolan DCA-sopimus, Ruotsin DCA-sopimus, Suomen DCA-sopimus, Slovakian DCA-sopimus, Tšekin DCA-sopimus, Unkarin DCA-sopimus ja Viron DCA-sopimus]].
Lisätietoja saattaa olla artikkelin keskustelusivulla.
Syy: Pitäisi erotella omiin artikkeleihinsa maakohtaiset DCA-sopimukset ja jättää nykyinen artikkeli vain yleisartikkeliksi.

DCA-sopimus (engl. Defence Cooperation Agreement) on eri maiden Yhdysvaltojen kanssa tekemä puolustussopimus.[1]

Suomen lisäksi Yhdysvalloilla on vastaava sopimus esimerkiksi Bulgarian, Viron, Latvian, Liettuan, Norjan, Puolan, Ruotsin, Slovakian, Tšekin, Unkarin ja Tanskan kanssa.[1]

Tässä artikkelissa esitellään Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan sekä Viron DCA-sopimukset koska ne poikkeavat toisistaan esimerkiksi Yhdysvaltojen ydinaseiden sijoittamisen ja sen käyttöön luovutettujen alueiden osalta.

Suomen DCA-sopimus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhdysvaltojen ulkoministeri Antony J. Blinken, ulkoministeri Elina Valtonen ja puolustusministeri Antti Häkkänen puolustusyhteistyösopimuksen allekirjoitustilaisuudessa, joulukuussa 2023

Tasavallan presidentin esittelyssä 3. helmikuuta 2023 asetettiin valtuuskunta käymään Suomen ja Yhdysvaltojen välisiä neuvotteluja puolustussopimuksesta.[2] Neuvottelut DCA-sopimuksesta käynnistyivät Suomen ja Yhdysvaltojen välillä maaliskuussa 2023. Eduskuntaa informoitiin neuvotteluprosessin edetessä.[3]

Valtioneuvosto päätti yleisistunnossaan 14. joulukuuta 2023 esittää tasavallan presidentille, että tämä valtuuttaa puolustusministeri Antti Häkkäsen tai tämän estyessä ulkoministeri Elina Valtosen allekirjoittamaan puolustusyhteistyöstä tehdyn sopimuksen.[4] Tasavallan presidentti Sauli Niinistö hyväksyi 15. joulukuuta 2023 tehdyn esityksen.[5]

Suomen ja Yhdysvaltojen välinen puolustussopimus allekirjoitettiin Washingtonissa 18. joulukuuta 2023. Sen allekirjoittivat puolustusministeri Antti Häkkänen ja Yhdysvaltojen ulkoministeri Antony Blinken. Tilaisuudessa oli paikalla myös ulkoministeri Elina Valtonen.[6]

YLE uutisoi RIA Novosti -uutissivuston uutisen perusteella, että Venäjä kutsui jo seuraavana päivänä Suomen Moskovan-suurlähettilään Antti Helanterän puhutteluun Venäjän ulkoministeriöön sopimuksen johdosta. Myöhemmin Suomen ulkominiteriö tiedotti, että Suomi oli pyytänyt tapaamista Suomen itärajan tilanteeseen liittyen jo aiemmin. Tässä samassa tapaamisessa Venäjän ulkoministeriö käsitteli myös Yhdysvaltojen ja Suomen välillä solmittua sopimusta. Venäläiset viranomaiset kertoivat, että he "tekevän tarpeelliset toimet vastatakseen Suomen ja sen Nato-liittolaisten aggressiivisiin päätöksiin.”[7]

DCA-sopimus etenee allekirjoituksen jälkeen vielä eduskunnan hyväksyttäväksi. Hallitus käynnistää eduskunnalle annettavan sopimuksen vahvistavan esityksen valmistelun sekä sopimukseen liittyvän lainsäädännön valmistelun allekirjoituksen jälkeen.[3] Eduskunta vastaa hallituksen esitykseen, jonka jälkeen Tasavallan presidentti hyväksyy sopimuksen valtioneuvoston esityksestä. Suomi ja Yhdysvallat lähettävät toisilleen nootin, kun kansallinen prosessi on loppuun saatettu. Vasta tämän jälkeen sopimus on voimassa. Kansallisesti sopimuksen voimaantulo vahvistetaan lailla ja valtioneuvoston asetuksella.[8]

DCA-sopimuksen tarkoituksena on parantaa Suomen ja Yhdysvaltojen välistä yhteistyötä kaikissa turvallisuustilanteissa.[3] Siinä sovitaan joukkojen maahantuloon liittyvistä käytänteistä sekä materiaalin ennakkovarastoinnista.[9]

Sopimuksessa Suomi antaa Yhdysvaltojen käyttöön seuraavat sotilasalueet:

  1. Rajavartiolaitoksen kasarmialueet, Ivalo
  2. Karjalan lennoston lentotukikohta, Siilinjärvi, Rissala
  3. Niinisalon varuskunta-alue ja Pohjankangas-Hämeenkangas harjoitusalueet
  4. Parkanon varastoalue
  5. Raaseporin varuskunta-alue ja Syndalenin harjoitusalue
  6. Rovajärven harjoitusalue ja Misin varastoalue
  7. Lapin lennoston lentotukikohta ja Jääkäriprikaatin varuskunta-alue, Rovaniemi
  8. Skinnarvikin varastoalue
  9. Tammelan varastoalue
  10. Satakunnan lennoston lentotukikohta, Tampere-Pirkkala
  11. Tervolan varastoalue
  12. Ilmasotakoulun lentotukikohta, Jyväskylä-Tikkakoski
  13. Upinniemen laivastotukikohta ja varuskunta-alue, Kirkkonummi mukaan lukien Russarö
  14. Veitsiluodon varastoalue
  15. Vekaranjärven varuskunta-alue ja Pahkajärven harjoitusalue,[10] Kouvola,[11] Mäntyharju[12]

Puolustusvoimat valmistelevat sopimuksen toimeenpanoa Yhdysvaltojen kanssa, mutta toimeenpano voidaan käynnistää vasta kun eduskunta on hyväksynyt sopimuksen. Sopimuksessa sovitut alueet tulevat olemaan Suomen Puolustusvoimien ja Yhdysvaltojen yhteiskäytössä. Sopimuksen toimeenpano ei todennäköisesti tule näkymään heti kaikilla alueilla. Sopimuksessa on huomioitu mahdolliset tulevaisuuden alue- ja tilatarpeet, jottei sopimusta tule heti tarve muuttaa.[13]

DCA-sopimuksessa sovitaan myös verotuksesta ja rikosoikeudellisista kysymyksistä. Suomi ei peri Yhdysvaltojen käyttöön annetuista tiloista tai alueista vuokraa. Yhdysvallat taas vastaavat vain niiden käyttöön annettujen tilojen ja alueiden rakennus-, käyttö- ja ylläpitokustannuksista ellei toisin sovita. Yhdysvaltain joukkojen ja Suomen puolustusvoimien yhteisesti käyttämien tilojen ja alueiden kustannuksista vastataan käytön mukaisessa suhteessa. Sopimus ei kiellä ydinaseita, mutta se viittaa Suomen lainsäädäntöön ja kansainvälisiin sopimuksiin. Suomessa on voimassa ydinenergialaki, joka kieltää ydinaseiden kauttakulun ja varastoinnin Suomessa. Yhdysvaltojen joukoissa palvelevien mahdollisissa rikoksissa tuomion antaa Yhdysvallat. Tapauskohtaisesti tuomiovallan siirto voidaan perua, jos rikoksella on erityistä merkitystä Suomelle. Näitä ovat yhteiskunnallisesti merkittävät rikokset, seksuaalirikokset sekä henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset.[14]

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti antoi 11. huhtikuuta 2024 lausunnon, jonka mukaan hallituksen esitystä DCA-sopimuksesta on täydennettävä. Hänen mukaansa sopimuksen vaikutuksia perusoikeuksiin on vielä arvioitava. Rikosoikeudellisen tuomiovallan siirto Suomelta Yhdysvalloille tuo esille avoimia kysymyksiä, jotka on arvioitava. Suomi luopuu tuomiovallastaan yhdysvaltalaisten joukkojen tekemiin rikoksiin silloin kun nämä ovat olleet palvelemassa Suomessa. Suomi voi kuitenkin ”erityisen tärkeissä yksittäistapauksissa” peruuttaa tuomiovallan siirron Yhdysvalloille. Oikeuskanslerin mukaan jää kuitenkin osin epäselväksi, kuinka tehokasta tämä peruuttaminen käytännössä on ja mitä siitä seuraa. Oikeuskansleri kiinnittää myös huomiota siihen, että Yhdysvalloilla on päätäntävalta siitä, mikä kaikki sen joukkojen toiminta Suomessa katsotaan liittyväksi palveluun Suomessa.[15] DCA-sopimus eteni eduskunnan käsittelyyn valtioneuvoston päätettyä asiasta 30. toukokuuta 2024.[16] Perustuslakivaliokunta antoi 24. kesäkuuta 2024 lausunnon, jonka mukaan DCA-sopimuksen hyväksyminen edellyttää kahden kolmasosan määräenemmistöä annetuista äänistä.[17] Eduskunta hyväksyi DCA-sopimuksen 1. heinäkuuta 2024. Kansanedustaja Anna Kontula (vas.) teki esityksen sopimuksen hylkäämisestä, mutta esitystä ei kannatettu. Näin DCA-sopimus hyväksyttiin yksimielisesti ilman äänestystä.[18] Tasavallan presidentti hyväksyi DCA-sopimuksen sekä vahvisti sopimusta koskevan lain sekä sopimuksen hyväksymisen johdosta tehtävät lain muutokset muihin lakeihin 5. heinäkuuta 2024. Sopimus astuu voimaan 1. syyskuuta 2024.[19]

Norjan DCA-sopimus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhdysvaltain armeijan asiantuntija Anson Curry 10. vuoristodivisioonan 2/30 kevyen jalkaväen yksiköstä vaihtaa päähineitä Norjan armeijan jäsenten kanssa juuri ennen laajennettua yhteisoperaatiota osana Bold Quest 2009 -tapahtumaa.

Yhdysvaltojen ja Norjan välinen DCA-sopimus päivitettin vuonna 2022. Sopimuksessa annetaan Yhdysvaltojen käyttöön:

  1. Ryggen lentotukikohta lähellä Osloa.
  2. Solan lentotukikohta lähellä Stavangeria.
  3. Evenesin lentotukikohta lähellä Narvikia.
  4. Ramsundin laivastoasema.

Näillä alueilla Norjan ja Yhdysvaltojen asevoimat voivat liikkua vapaasti. Alueita voidaan käyttää harjoituksiin sekä puolustusmateriaalin säilyttämiseen. Yhdysvaltojen ilmavoimat ilmoittivat panostavansa 119 miljoonaa dollaria Ryggen lentotukikohdan parantamiseen. Yhdysvaltojen rakentamista esimerkiksi rakennuksista ja teistä tulee Norjan valtion omaisuutta, mutta käyttöoikeus säilyy Yhdysvalloilla. Sopimus mahdollistaa sen, että alueille on mahdollisuus rakentaa esimerkiksi varastoja, joihin on pääsy vain Yhdysvaltojen joukoilla. Kyse on silloin maahan perustetuista ennakkovarastoista. Norja ei vaadi passia eikä myöskään viisumia joukoilta niiden saapuessa maahan, jos sotilailla on mukanaan henkilöllisyystodistus. Maahan saapuvilta siviileiltä vaaditaan passi, mutta ei viisumia. Lisäksi siviileillä tulee olla Yhdysvaltain puolustusministeriön henkilökortti tai virallinen komennus tai määräys yhdysvaltaiselta viranomaiselta. Sotilaat, näiden läheiset ja urakoitsijat on myös vapautettu Norjassa maahan tulevia koskevasta rekisteröinneistä ja muista kontrolleista. Yhdysvalloista saapuvat siviilit ja sotilaat noudattavat pääosin Yhdysvaltojen lakeja. Sopimustekstissä todetaan myös, että Yhdysvaltojen edustajat kunnioittavat Norjan lakeja. Yhdysvaltojen edustajat, sotilaat ja siviilit nauttivat tulli- ja verovapauksista Norjassa. Sopimukseen on kirjattu, että sopimus kunnioittaa Norjan suvereenisuutta, lakeja ja kansainvälisiä velvoitteita.[20] Norjan DCA-sopimus kieltää ydinaseiden tuomisen maahan.[21]

Ruotsin DCA-sopimus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Itämeri – Ruotsalainen upseeri, joka on määrätty nopeaan partioveneeseen HSwMS Norrköpingiin, tarkkailee Ticonderoga-luokkan ohjattua ohjusristeilijä USS Vella Gulfia ja saksalaista öljylaivaa FGS Rhoenia Itämerellä vuosittaisen meriharjoituksen Baltic Operations 2003 aikana kesäkuussa 2003. Yhdysvallat ja 12 muuta maata osallistuvat harjoitukseen. BALTOPS 2003:n tarkoituksena oli parantaa liittoutuneiden ja rauhankumppanuusmaiden välistä yhteistoimintaa.

Yhdysvaltojen ja Ruotsin välinen DCA-sopimus allekirjoitettiin Washingtonissa 5. joulukuuta 2023. Allekirjoittajina olivat Ruotsin puolustusministeri Pål Jonsson ja Yhdysvaltojen puolustusministeri Lloyd Austin. Sopimuksessa Yhdysvallat sai käyttöönsä yhteensä 17 sotilas­tukikohtaa tai -aluetta Ruotsissa:[22][8]

  1. Berga: rykmentti ja harjoitusalue
  2. Boden: rykmentti ja harjoitusalue
  3. Halmstad: rykmentti ja laivuealue
  4. Härnösand: harjoitusalue ja satama
  5. Kiiruna: sotilasleiri- ja harjoitusalue
  6. Kristinehamn: rykmentti ja harjoitusalue
  7. Kvarn: sotilasleiri- ja harjoitusalue
  8. Luulaja: laivuealue
  9. Ravlunda: sotilasleiri- ja harjoitusalue
  10. Revingehed: rykmenttialue
  11. Ronneby: laivuealue
  12. Såtenäs: laivuealue
  13. Uppsala: laivuealue
  14. Vidsel: lentokenttä sekä testialue
  15. Visby: rykmentti ja harjoitusalue
  16. Älvdalen: leiri- ja harjoitusalue
  17. Östersund: leiri- ja harjoitusalueet[23]

Sopimuksen perusteella Yhdysvaltojen on mahdollista investoida esimerkiksi varuskuntiin ja sotilasalueisiin Ruotsissa. Se ohjaa Yhdysvaltojen henkilöstön maahantulosta ja poistumisesta, ennakkovarastoinnista, logistiikasta, sotilaiden ja siviilityön­tekijöiden turvallisuudesta. Sotilaat, joilla on henkilökortti ja komennustodistus, eivät tarvitse maahan saapuessaan passia tai viisumia. Yhdysvaltalaisiin sovelletaan Yhdysvaltojen lainsäädäntöä, vakavissa rikoksissa tuomiovallan voivat ottaa Ruotsin viranomaiset. Sopimus kieltää syyttämisen oikeudessa syytetyn poissa­olevana, ellei tämä ole tarkoituksellisesti pakoillut oikeutta.[22] Sopimuksessa ei mainita ydinaseita, mutta siihen on kirjattu "tietyntyyppiset aseet". Tätä pidetään kryptisenä.[24]

Ruotsin valtiopäivät hyväksyivät DCA-sopimuksen äänin 266 puolesta ja 37 vastaan 18. kesäkuuta 2024.[25]

Tanskan DCA-sopimus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhdysvaltojen M1-panssarimiehistön jäsen tarkistetaan ammusten varalta suoritettuaan taisteluammunnan Nordic Tank Challenge -kilpailussa 25. toukokuuta 2016 Holstebrossa Tanskassa.

Tanskan ulkoministeri Lars Løkke Rasmussen ja Yhdysvaltojen ulkoministeri Antony Blinken allekirjoittivat maiden välisen DCA-sopimuksen 21. joulukuuta 2023 Washingtonissa.[26] Sopimuksen perusteella Yhdysvaltojen joukkoja voidaan sijoittaa kolmeen lentotukikohtaan Jyllannin saarella, joita ovat:

  1. Karupin lentotukikohta
  2. Skrydstrupin lentotukikohta
  3. Aalborgin lentotukikohta

DCA-sopimus ei koske Färsaaria ja Grönlantia. Maa on aiemmin kieltänyt ydinaseiden sijoittamisen alueelleen rauhan aikana ja nyt solmittava sopimus ei tätä muuta. Sopimus on voimassa aluksi kymmenen vuotta. Tanskan parlamentti hyväksyy sopimuksen ennen sen voimaan tuloa. On arvioitu, että aikaa tähän kuluu noin vuosi.[27]

Viron DCA-sopimus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kenraalimajuri, komentaja Duane A. Gamble puhuu virolaisten liittolaisten kanssa Tapan sotilastukikohdassa Virossa heinäkuussa 2015.

Viro ja Yhdysvallat allekirjoittivat DCA-sopimuksen 17. tammikuuta 2017. Sopimuksessa Yhdysvaltojen käyttöön annetaan

  1. Ämarin lentotukikohta
  2. Tapan sotilastukikohta
  3. Keskusharjoitusalue.[28]

Sopimus päivitettiin vuonna 2023. Sopimuksessa käsitellään Yhdysvaltojen sotilaallista läsnäoloa Virossa, panostaa divisioonan kehittämiseen, kyberpuolustusyhteistyötä sekä Baltian yhteisiä puolustushankkeita. Se käsittelee myös joukkojen majoittamiseen, avun vastaaottoamisen tarvittavan infrastruktuurin kehittämiseen, yhteiseen harjoitustoimintaan ja useisiin muihin osa-alueisiin liittyvää yhteistoimintaa.[29][30]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Lakka, Päivi: Eikö DCA vielä sano mitään? Ota haltuun ainakin nämä faktat Suomen ja Yhdysvaltain puolustusta koskevasta sopimuksesta Yle Uutiset. 15.12.2023. Viitattu 19.12.2023.
  2. ↑ Valtuuskunnan asettaminen Suomen ja Yhdysvaltain välillä käytäviin neuvotteluihin puolustusyhteistyösopimuksesta Valtioneuvosto. Viitattu 20.12.2023.
  3. ↑ a b c Kysymyksiä ja vastauksia DCA-sopimuksesta Ulkoministeriö. Viitattu 19.12.2023.
  4. ↑ Valtioneuvosto esittää Suomen ja Yhdysvaltojen välisen puolustusyhteistyösopimuksen allekirjoittamista Valtioneuvosto. 14.12.2023. Viitattu 19.12.2023.
  5. ↑ Puolustusyhteistyöstä Suomen tasavallan hallituksen ja Amerikan yhdysvaltojen hallituksen välillä tehdyn sopimuksen allekirjoitusvaltuuksien myöntäminen Valtioneuvosto. Viitattu 19.12.2023.
  6. ↑ Kajander, Riikka: Suomi ja Yhdysvallat allekirjoittivat DCA-sopimuksen – Blinken: Historiallinen vuosi maiden yhteistyölle Yle Uutiset. 18.12.2023. Viitattu 19.12.2023.
  7. ↑ Heiskanen, Heikki. Kokko, Mira: Venäjä kutsui Suomen suurlähettilään puhutteluun DCA-sopimuksen takia Yle Uutiset. 19.12.2023. Viitattu 19.12.2023.
  8. ↑ a b Puolustusyhteistyösopimus Yhdysvaltojen kanssa (DCA) Puolustusministeriö. Viitattu 20.12.2023.
  9. ↑ Puolustusyhteistyösopimus Yhdysvaltojen kanssa tuonee lisäturvaa etenkin Pohjois-Suomeen, ja siitä voi vain iloita Kaleva. Viitattu 19.12.2023.
  10. ↑ Lakka, Päivi. Toivonen, Terhi. Valta, Laura: DCA-sopimus julki: Nämä 15 aluetta Suomi avaa Yhdysvaltain joukoille – puolustusministeri: ”Kriisitilanteissa voidaan ryhtyä tositoimiin” Yle Uutiset. 14.12.2023. Viitattu 19.12.2023.
  11. ↑ Karjalan prikaati, Vekaranjärvi Maavoimat. Viitattu 2.1.2024.
  12. ↑ Maavoimien harjoitustoiminta Maavoimat. Viitattu 2.1.2024.
  13. ↑ Suomen ja Yhdysvaltojen välisen puolustusyhteistyösopimuksen (DCA) vaikutukset Puolustusvoimiin - Puolustusvoimat. 14.12.2023. Viitattu 2.1.2024.
  14. ↑ Pietarila, Päivikki: Tällainen on DCA-sopimus, jonka Suomi tänään solmii Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. 19.12.2023. Viitattu 19.12.2023.
  15. ↑ Oikeuskansleri: DCA-sopimusta koskevasta esityksestä ei ilmene riittävän tarkasti, mihin Suomi sitoutuu Yle Uutiset. 11.4.2024. Viitattu 11.4.2024.
  16. ↑ Paukeri, Marica: DCA-sopimus etenee eduskuntaan – ministerin mukaan puolustusmateriaalin varastoinnin aloittamisesta keskustellaan jo Yle Uutiset. 30.5.2024. Viitattu 30.5.2024.
  17. ↑ Perustuslakivaliokunta: Suomen ja Yhdysvaltojen DCA-sopimus hyväksyttävä kahden kolmasosan määräenemmistöllä Yle Uutiset. 24.6.2024. Viitattu 1.7.2024.
  18. ↑ Jantunen, Salla: Eduskunta hyväksyi Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusyhteistyösopimuksen yksimielisesti Yle Uutiset. 1.7.2024. Viitattu 1.7.2024.
  19. ↑ Ulkoministeriö: Tasavallan presidentti hyväksyi Suomen ja Yhdysvaltojen välisen puolustusyhteistyösopimuksen um.fi. 5.7.2024. Viitattu 12.7.2024.
  20. ↑ Pietiläinen, Tuomo: Uusi puolustussopimus | Tällainen sopimus Norjalla on Yhdysvaltain kanssa Helsingin Sanomat. 1.11.2023. Viitattu 19.12.2023.
  21. ↑ Törnudd, Nina: Suomen ja Yhdysvaltojen DCA-sopimus on allekirjoitettu Ilta-Sanomat. 18.12.2023. STT. Viitattu 20.12.2023.
  22. ↑ a b Juonala, Jouko: Ruotsi solmi sopimuksen puolustusyhteistyöstä – luovuttaa USA:n käyttöön 17 sotilastukikohtaa ja aluetta Ilta-Sanomat. 6.12.2023. Viitattu 20.12.2023.
  23. ↑ Avtal om försvarssamarbete mellan Konungariket Sveriges regering och Amerikas förenta staters regering 6.12.2023. Ruotsin hallitus.
  24. ↑ Summanen, Kasperi: Ruotsin DCA-sopimuksessa ei puhuta sanaakaan ydinaseista - mukana on kuitenkin kryptinen maininta "tietyntyyppisistä aseista" Verkkouutiset. 6.12.2023. Viitattu 12.7.2024.
  25. ↑ Ruotsin valtiopäivät hyväksyi DCA-sopimuksen Yle Uutiset. 19.6.2024. Viitattu 1.7.2024.
  26. ↑ Secretary Blinken’s Meeting with Danish Foreign Minister Løkke Rasmussen United States Department of State. Viitattu 9.1.2024. (englanniksi)
  27. ↑ DCA-sopimus | Tanska allekirjoittaa puolustussopimuksensa USA:n kanssa pian – Ei salli ydinaseiden sijoittamista Helsingin Sanomat. 19.12.2023. Viitattu 20.12.2023.
  28. ↑ The Government of the United States of America: Agreement on Defense Cooperation between the Government of the United States of America and the Government of the Republic of Estonia state.gov. 17.1.2017. Viitattu 2.1.2024.
  29. ↑ Hakala, Heikki: Myös Viro ja USA tekivät uuden DCA-sopimuksen, nämä ovat ytimessä Verkkouutiset. 18.12.2023. Viitattu 2.1.2024.
  30. ↑ Eesti ja USA allkirjastasid Washingtonis lähiaastate kaitsekoostöö kokkuleppe | Kaitseministeerium kaitseministeerium.ee. Viitattu 2.1.2024. (eesti)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=DCA-sopimus&oldid=22737942”