Mäntyharju

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mäntyharju

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°25′05″N, 026°52′45″E
Maakunta Etelä-Savon maakunta
Seutukunta Mikkelin seutukunta
Kuntanumero 507
Hallinnollinen keskus Mäntyharjun asemanseutu
Perustettu 1595
Kuntaliitokset Pertunmaa (2025)[1]
Kokonaispinta-ala 1 210,98 km²
98:nneksi suurin 2022 [2]
– maa 981,21 km²
– sisävesi 229,77 km²
Väkiluku 5 518
159:nneksi suurin 31.10.2024 [3]
– väestötiheys 5,62 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [4]
– 0–14-v. 11,2 %
– 15–64-v. 51,3 %
– yli 64-v. 37,5 %
Äidinkieli 2023 [5]
– suomenkielisiä 95,4 %
– ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 4,4 %
Kunnallisvero 8,10 %
242:nneksi suurin 2024 [6]
Kunnanjohtaja Juho Järvenpää
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2021–2025[7]
 • Kesk.
 • Kok.
 • Muut
 • SDP
 • PS
 • KD
7
7
5
4
3
1
www.mantyharju.fi

Mäntyharju on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Kunnassa asuu 5 518 ihmistä[3], ja sen pinta-ala on 1 210,98 km², josta 229,77 km² on vesistöjä.[2] Väestötiheys on 5,62 asukasta/km².

Mäntyharjun naapurikuntia ovat Heinola, Hirvensalmi, Kouvola, Mikkeli, Pertunmaa ja Savitaipale. Entisiä naapurikuntia ovat Heinolan maalaiskunta, Jaala, Ristiina, Suomenniemi ja Valkeala.

Mäntyharju on yksi Suomen suosituimmista mökkikunnista. Vuonna 2017 Mäntyharjulla oli enemmän mökkejä kuin asuttuja asuntoja.[8]

Pertunmaa liitetään Mäntyharjuun vuoden 2025 alussa.[9]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäntyharjun asukkaista noin kaksi kolmasosaa asuu sen kaupunkimaisessa keskustaajamassa.[10]

Noin viidesosa Mäntyharjun pinta-alasta on vettä. Kunnassa sijaitsee yli 450 vähintään hehtaarin laajuista järveä. Suurimmat järvet ovat Vuohijärvi, Enonvesi, Korpijärvi, Juolasvesi, Pyhävesi, Kallavesi, Lahnavesi, Herajärvi ja Tuusjärvi.[11]

Mäntyharjun Natura 2000-kohteita ovat liito-oravien takia suojellut Kolmikanta ja Kihtelysniemi, tärkeinä lohikalojen kutualueina suojellut Mäntyharjun reitin kosket sekä Sammakkolammen metsä, Rossinlammen metsä, Lahnaniemen, Solistonsuon ja Alatalon metsät, Laukoniemi, Kinalammen metsä, Pyhäniemi, Haapasaari - Luhtanen - Majaluhta, ja Mäntyharjun Suursuo.[12]

Kylät ja kulmakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäntyharjulla on 32 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1973[13]):

  • Kukonkorpi
  • Kyttälä
  • Lahnaniemi
  • Leppäniemi
  • Luhtanen
  • Lyytikkälä
  • Mynttilä
  • Niinimäki
  • Nurmaa
  • Ollikkala
  • Outila
  • Paasola
  • Partsinmaa
  • Pertunmaa
  • Poitinniemi
  • Pärnämäki
  • Saviniemi
  • Särkemäki
  • Tiilikkala
  • Toivola
  • Vanonen

Kulmakuntia Mäntyharjulla ovat Kirkonkylä, Koirakivi, Käävänkylä, Pyhäkoski, Turkinkylä, Valtola ja Varpanen.

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Mäntyharjulla oli 6 054 asukasta, joista 3 754 asui taajamassa, 2 249 haja-asutusalueilla ja 51:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Mäntyharjun taajama-aste on 62,5 %.[14] Kunnassa on vain yksi taajama, Mäntyharjun asemanseutu.[15]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1500-luvulla Hämeen, Karjalan ja Savon maakuntien rajat oli kiinnitetty niin, että ne kohtasivat Mäntyharjulla, Tarhaveden ja Juolasveden välisessä salmessa sijaitsevassa Naulasaaressa. Sinne hakattiin kallioon rajamerkiksi kolmikärki, josta Hämeen ja Savon vastainen raja lähti pohjoiseen, Savon ja Karjalan vastainen itään sekä Hämeen ja Karjalan vastainen raja etelään.

Pitäjä olikin hyvin hajanainen sotilaspappi Jaakko Pietarinpojan perustaessa seurakunnan vuonna 1595. Seurakuntaan tuli kuulumaan alueita kolmesta eri maakunnasta. Tämän lisäksi alue jakautui viiden eri hallintopitäjän alueisiin. Savon puoli kuului Pellosniemeen, Karjalan puoli Taipalsaareen ja Hämeen puoli jakautui Sysmän, Asikkalan ja Hollolan kesken. Kirkollisesti Mäntyharjun alue oli kuulunut ennen seurakunnan perustamista neljään seurakuntaan: Iittiin, Sysmään, Taipalsaareen ja Mikkeliin.

Huolimatta siitä, että Mäntyharju itsenäistyi omaksi seurakunnaksi ja pitäjäksi, pysyi sen sisäinen hallinto jatkuvasti hyvin sekavana. Hyvän kuvan sekavuudesta antaa selostus ”Porvoon hiippakunnan papiston anomuksessa Kuninkaalle” syyskuun 9. päivältä vuonna 1741. Se on tehty siinä toivossa, että kuningas ryhtyisi asiaa korjaamaan: ”Kaikki kurinpito on seurakunnassa käynyt mahdottomaksi niin hyvin seurakunnallisessa kuin poliittisessakin mielessä...seurakunta kun on jaettu ei ainoastaan kolmen läänin, Hämeen, Kymenkartanon ja Savon läänien osalle, vaan myöskin kolmen kihlakunnan, neljän käräjäpiirin, kolmen käskynhaltijan, kolmen manttaalikomissaarin, neljän kirjoituspaikan, neljän nimismiehen ja neljän siltavoudin alaisuuteen, joista kukaan ei asu pitäjässä.”

Vuonna 1743 hajanaisuutta lisäsi vielä Turun rauhan mukainen Ruotsin ja Venäjän välinen valtakuntien raja, joka halkaisi pitäjän kahtia. Noin kolmasosa Mäntyharjun alueesta joutui Venäjälle, ja tällä alueella sijaitsivat Mäntyharjun kirkko ja pappilat. Vuonna 1746 valtiopäivillä ehdotettiin, että Mäntyharjun Ruotsille jäänyt osa erotettaisiin omaksi seurakunnakseen, johon olisi liitetty myös Hirvensalmen kappeliseurakunta. Uuden seurakunnan kirkko ehdotettiin rakennettavaksi Lahnaniemeen. Ehdotusta ei kuitenkaan toteutettu, ja vaikka valtakunnanraja jakoi pitäjän kahtia, se pysyi hallinnollisista ja muista hankaluuksista huolimatta yhtenä seurakuntana koko sen ajan, jonka Turun rauhan raja oli voimassa. Samaan tapaan myös Sulkava, Sääminki ja Kerimäki pysyivät kukin yhtenä seurakuntana, vaikka nekin sijaitsivat kahden valtakunnan alueella.[16]

Mäntyharjun Venäjän-puoleinen osa kuului Vanhaan Suomeen, joka vuonna 1812 liitettiin muun Suomen yhteyteen. Tämän jälkeen Mäntyharju kuului kokonaisuudessaan Suomen suuriruhtinaskuntaan, ja pian tämän jälkeen myös sen jo vuodesta 1743 lähtien Venäjälle kuulunut osa liitettiin Kymenkartanon lääniin. Mikkelin läänin osa Mäntyharjusta tuli 1822. Viimeisen suuren muutoksen kunta koki 1926, jolloin Pertunmaa erotettiin omaksi kunnakseen.[17]

Hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäntyharjun kunnanjohtajaksi valittiin Juho Järvenpää elokuussa 2023.[18] Vuodesta 2014 huhtikuuhun 2023 kunnanjohtajana oli Jukka Ollikainen.[19][20] Kunnanvaltuustossa on 27 paikkaa. Kaudella 2021–2025 suurimmat valtuustoryhmät ovat Keskustalla (7 paikkaa), Kokoomuksella (7 paikkaa) ja Puolueisiin Sitoitumattomilla (5 paikkaa).[7]

Elinkeinoelämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäntyharjun suurimpien työllistäjien joukkoon kuuluvat Mäntyharjun kunta, Veisto Oy, Woikoski Oy ja Exel Composites.

Mäntyharju on eräs Suomen suosituimpia kesämökkipaikkakuntia. Kunnassa on lähes 4 800 kesämökkiä, mikä on enemmän kuin vakituisten asuntojen määrä kunnassa. Mökkiläisten ansioista kunnan väkiluku jopa kolminkertaistuu kesäisin.[21] Kaikkiaan 63 kunnassa oli vuonna 2016 enemmän mökkejä kuin vakinaisesti asuttuja asuntoja. Tällaisia mökkimäärältään suuria kuntia olivat mm. Parainen, Mäntyharju, Kemiönsaari ja Pälkäne.[22]

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Mäntyharjun väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 8 156
1985
  
 8 071
1990
  
 7 774
1995
  
 7 498
2000
  
 7 131
2005
  
 6 862
2010
  
 6 456
2015
  
 6 159
2020
  
 5 786
Lähde: Tilastokeskus.[23]

Seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Mäntyharjulla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[24]

Seurakunta toimii myös Pertunmaan kunnan alueella.

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Mäntyharjulla toimii Mäntyharjun helluntaiseurakunta.[25]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Mäntyharjun alueella toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta.[26]

Palveluja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäntyharjun keskustassa sijaitseva Mäntyharjun hyvinvointikeskus tarjoaa kuntalaisille perusterveydenhoitoa.[27][28]

Koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyläkoulujen lakkauttamisen myötä perusopetus on keskitetty Mäntyharjun yhtenäiskouluun. Yhteinäiskoulun eteläpuolella toimii Mäntyharjun lukio.[28]

Mäntyharjun lukion kanssa samassa kiinteistössä toimii kansalaisopisto, jossa opetetaan muun muassa kieliä ja musiikkia.

Kulttuurielämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäntyharjulla toimii elokuvateatteri Kino, jossa on viikonloppunäytöksiä[29]. Kesäisin Mäntyharjulla on kesäteattereita, mm. Koirakivessä ja Kirkonkylässä.

Mäntyharjulla järjestetään markkinat joka vuosi juhannuksen jälkeisenä maanantaina.lähde?

Mäntyharjulla järjestetään kesäisin SOI suvessa -festivaali.lähde?

Metsäfestiwal-musiikkifestivaali (aiemmin Lawatanssit) on järjestetty Tiilikkalassa. Tapahtumassa on esiintynyt vaihtoehtomusiikin artisteja ja yhtyeitä.lähde?

Mäntyharjulla on taidekeskus Salmela, joka toimii pitsihuvilassa. Salmelassa on myös taiteilijaresidenssi, ja siellä järjestetään kesäisin konsertteja.[21]

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäntyharjun pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla sikakaali, joka on padassa haudutettua sianlihaa ja haudutusliemessä kypsennettyä kaalia, sekä karpalokiisseli.[30][31]

Harrastus- ja liikunta-aktiviteetteja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäntyharjulla toimii urheiluseura Mäntyharjun Virkistys, jonka toiminnan piiriin kuuluu useita lajeja, kuten lentopallo, hiihto, pesäpallo ja salibandy.

Mäntyharjulla toimii myös jalkapalloseura Mäntyharjun Jäntevä (MäJä). Seura on perustettu 1921 ja toimi aiemmin urheilun yleisseurana[32]. Edustusjoukkue pelasi vuonna 2016 miesten 6. divaria.[33] Sillä on myös lukuisia juniorijoukkueita. Real Mäntyharju puolestaan pelasi talvella 2014–2015 paikkakunnan historian ensimmäisenä joukkueena futsalia piirin sarjoissa, kun se osallistui Kaakkois-Suomen kolmosdivisioonaan.

Mäntyharjun Ratsastajat on vuonna 1998 perustettu Suomen Ratsastajainliitto ry:n jäsenseura.

Suomen Latu ry:n jäsenyhdistyksen Mäntyharjun Reissupolku ry:n lajeina ovat mm. retkeily, pyöräily, melonta ja hiihto.

Liikenneyhteydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäntyharjun keskustan läpi kulkee Savon rata, jota pitkin junamatka Mikkeliin kestää n. 25 minuuttia ja Kouvolaan n. 40 minuuttia[34]. Elokuusta 2014 alkaen kaikki Savon radalla kulkevat matkustajajunat pysähtyvät Mäntyharjun asemalla[35]. Mäntyharjun länsiosien läpi kulkee valtatie 5 ja itäosien läpi valtatie 15. Kuntakeskuksesta on suora yhteys seututietä 419 pitkin valtatielle 5 Vihantasalmen liittymään sekä seututietä 368 pitkin Uutelan liittymään.

Mäntyharjun lähimmät kaupungit ovat Heinola, Mikkeli, Kouvola, Lahti ja Lappeenranta.

Tunnettuja mäntyharjulaisia ja Mäntyharjulla syntyneitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nähtävyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Iso-Pappilan päärakennus.

Mäntyharjun nähtävyyksiä

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Kotilainen, Virpi: Pertunmaa ja Mäntyharju äänestivät kuntaliitoksesta – kummankin valtuusto hyväksyi yhdistymisen Yle Uutiset. 13.5.2024. Yleisradio. Viitattu 16.5.2024.
  2. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  3. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  6. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  7. ↑ a b Kuntavaalit 2021, Mäntyharju Oikeusministeriö. Viitattu 10.10.2021.
  8. ↑ Tässä on Suomen kovin mökkikunta: Yhtä vakituista asuntoa kohti yli kuusi mökkiä Ilta-Sanomat. 25.5.2018. Viitattu 16.9.2021.
  9. ↑ Ikonen, Sami: Valtioneuvosto virallisti: Mäntyharju ja Pertunmaa yhdistyvät Yle Uutiset. 6.6.2024. Viitattu 10.6.2024.
  10. ↑ Mäntyharju-info Mäntyharju. Arkistoitu 17.1.2018. Viitattu 16.1.2018.
  11. ↑ Mäntyharju Järviwikissä. Viitattu 15.9.2021.
  12. ↑ Natura 2000 -alueet Etelä-Savossa (myös linkitetyt aluekohtaiset sivut) Ympäristö.fi. Viitattu 15.1.2018.
  13. ↑ Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 5, Lieksa – Närpiö, s. 310. Porvoo: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5
  14. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  15. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  16. ↑ Kaarlo Wililander ym.: ”Kirkollinen hallinto”, Savon historia 3: Savo kaskisauhujen kautena, s. 359–361. (Lähde koko kappaleelle) Savon säätiö, 1989. ISBN 951-657-272-3
  17. ↑ Katsaus Pertunmaan historiaan Pertunmaa. Arkistoitu 24.3.2019. Viitattu 25.3.2019.
  18. ↑ Ylönen, Jorma: Mäntyharju valitsi Juho Järvenpään kunnanjohtajaksi - Järvenpäälle 14 ääntä, Vesa Elloselle 13 Kuntalehti. 7.8.2023. Viitattu 3.1.2024.
  19. ↑ Korviaan myöten mäntyharjulainen Jukka Ollikainen Mäntyharjun kunnan johtoon Yle. 2014. Viitattu 16.1.2018.
  20. ↑ Jorma Ylönen: 13 hakijaa Mäntyharjun kunnanjohtajaksi Kuntalehti. Viitattu 22.7.2023.
  21. ↑ a b Vallinkoski, Anu: Talviunessa. Yhteishyvä-lehti, joulukuu 2015, s. 73–77. S-Ryhmä.
  22. ↑ Marja Hermiö: Tilastokeskus - Kesämökit 2016 www.stat.fi. Viitattu 10.7.2017.
  23. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 (.px) 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 9.1.2018.
  24. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  25. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  26. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/saimaan-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  27. ↑ Arkistoitu kopio Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, essote.fi. Arkistoitu 25.8.2018. Viitattu 1.7.2019.
  28. ↑ a b Yhteystiedot Mäntyharjun kunta. Viitattu 1.7.2019.
  29. ↑ Administrator: Elokuvateatteri Kino - Mäntyharju www.mantyharju.fi. Arkistoitu 19.2.2017. Viitattu 29.4.2017.
  30. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 122–123. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
  31. ↑ Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  32. ↑ Mäntyharjun Jäntevä, Historiikki; Janteva.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
  33. ↑ Otteluohjelma ja tilastot Mäntyharjun Jäntevä. Viitattu 2.11.2016.
  34. ↑ Liikennevirasto | Junalähdöt m.liikennevirasto.fi. Arkistoitu 11.7.2016. Viitattu 29.4.2017.
  35. ↑ Uutiset ja tiedotteet / VR Group www.vrgroup.fi. Viitattu 29.4.2017.
  36. ↑ Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mäntyharju.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mäntyharju&oldid=22798231”