Kokkola

Kokkola Karleby
vaakuna	sijainti
Kokkolan vanha raatihuone
Sijainti	63°50′20″N, 023°07′55″E
Maakunta	Keski-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Kokkolan seutukunta
Kuntanumero	272
Hallinnollinen keskus	Kokkolan keskustaajama
Perustettu	1620
Kuntaliitokset	Kaarlela (1977) Kälviä (2009) Lohtaja (2009) Ullava (2009)
Pinta-ala ilman merialueita	1 492,45 km² 52:nneksi suurin 2022
Kokonaispinta-ala	2 731,12 km² 29:nneksi suurin 2022
– maa	1 445,96 km²
– sisävesi	46,49 km²
– meri	1 238,67 km²
Väkiluku	48 372 22:nneksi suurin 31.10.2024
– väestötiheys	33,45 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	18,6 %
– 15–64-v.	58,8 %
– yli 64-v.	22,6 %
Äidinkieli	2023
– suomenkielisiä	83,0 %
– ruotsinkielisiä	12,0 %
– muut	5,0 %
Kunnallisvero	8,90 % 136:nneksi suurin 2024
Kaupunginjohtaja	Stina Mattila
Kaupunginvaltuusto	43 paikkaa
2021–2025  • Kesk.  • SDP  • PS  • Kok.  • RKP  • KD  • Vas.  • Vihr.	10 8 7 6 4 4 2 2
www.kokkola.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Kokkola (ruots. Karleby ent. Gamlakarleby) on Suomen kaupunki ja Keski-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Pohjanlahden rannikolla Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Kokkola sijaitsee noin 120 kilometriä Vaasasta pohjoiseen ja noin 200 kilometriä Oulusta etelään. Kokkolan perustamisesta tuli kuluneeksi 400 vuotta vuonna 2020.

Kokkolan kaupungissa asuu noin 48 000 henkilöä ja laajemmin koko seudulla asuu noin 54 000 henkilöä. Asukasluvultaan Kokkola on Suomen 22:nneksi suurin kaupunki. Kokkolan naapurikunnat ovat Halsua, Kalajoki, Kannus, Kaustinen, Kruunupyy, Lestijärvi, Luoto sekä Toholampi. Pietarsaari sijaitsee 37 kilometriä Kokkolasta lounaaseen.

Kokkola on kaksikielinen kaupunki: 83 prosenttia asukkaista puhuu äidinkielenään suomea, 12 prosenttia puhuu ruotsia ja vieraskielisiä on 5 prosenttia. Kokkola on Suomen pohjoisin kaksikielinen kunta.

Nimen alkuperä

Vanhimmissa ruotsinkielisissä lähteissä Kokkola mainitaan nimellä Karlaby, minkä on päätelty tarkoittavan miesten kylää. Suomenkielisen nimensä Kokkola lienee saanut kaupungin kohdalla olleesta kapeasta merenlahdesta, Kokkolahdesta, jonka rantakivillä kokkojen eli merikotkien kerrotaan istuskelleen. Toisen teorian mukaan nimi on peräisin vartiotulista, kokoista, joita poltettiin vihollisuuksien uhatessa.

Historia

Kokkolan kaupungin kohdalla lainehti meri vielä ajanlaskun alun paikkeilla. Nykyinen Kirkonmäki nousi merestä 800-luvulla, ja vähäinen selänne, jolle myöhemmin muodostui Ristirannan kylä ja Kokkolan kaupunki, erottui Pohjanlahdesta vasta 1100-luvulla. Maannousu alueella jatkuu yhä, ja se on noin 88 senttimetriä vuosisadassa.

Jo 1300-luvulla nykyisen Kirkonmäen (Kaarlela) alueella oli satama, kauppapaikka ja puukirkko. Kokkolan kappeliseurakunta sai alkunsa todennäköisesti vuonna 1467. Itsenäiseksi kirkkopitäjäksi Kokkola erosi Pedersören emäseurakunnasta viimeistään 1489. Nykyään Kaarlelan kirkoksi kutsuttu kivikirkko rakennettiin 1400-luvun lopulla – todennäköisesti samoihin aikoihin Kokkolan seurakunnan perustamisen kanssa.

Kaupungin perustaminen

Kuningas Kustaa II Aadolfin 7 syyskuuta 1620 allekirjoittama Kokkolan kaupungin perustamisasiakirja. Rajauksessa näkyy kaupungin sinetti, kolmella liekillä palava tervatynnyri.

Kokkola on Keski-Pohjanmaan maakuntakeskus ja Kokkolan seutukunnan keskus. Kokkolan kaupungin perusti Kustaa II Aadolf 7. syyskuuta 1620 Kaarlelan kirkonmäen länsipuolella sijainneen Ristirannan kylän paikalle, pääosin Sundin kartanon maille. Maannoususta johtuen vesiyhteys Kirkonmäeltä merelle oli jo huonontunut ja vaikutti edelleen huonontuvan. Kaupunki sai tuolloin nimekseen Gamlakarleby, ja sen vaakunassa paloi kolmiliekkinen, kumollaan oleva tervatynnyri. Samana vuonna perustettiin myös Uusikaarlepyy (Nykarleby), jonka vaakunassa esiintyy samoin kolmiliekkinen, mutta pystyssä oleva tervatynnyri.

Vuonna 1664 suuri tulipalo tuhosi kaupungin, minkä jälkeen J. Gedda laati kaupunkiin ruutuasemakaavan. Tuolloin laadittu ruutuasemakaava on vanhan kaupungin alueella pääosin säilynyt nykypäiviin asti.

Suureen Pohjan sotaan liittynyt isonvihan aika 1700-luvun alkupuoliskolla aiheutti Kokkolassa, kuten muuallakin Pohjanmaalla, tuntuvia tappioita ja menetyksiä. Vaikkakin osa väestöstä pääsi pakenemaan Ruotsiin, venäläiset sotajoukot surmasivat ja veivät vangeiksi suuren osan kaupungin väestöstä. Isonvihan päättyessä sodan ja ruton runtelemassa Kokkolassa oli vain 78 asukasta, mutta kaupunki elpyi nopeasti, ja 1750-luvulle tultaessa väkiluku oli jo miltei tuhat.

Tapulioikeudet Kokkola sai vuonna 1765, mikä takasi kaupungille mahdollisuuden tehdä kauppaa suoraan ulkomaisten kauppahuoneiden kanssa. Käytännössä tämä merkitsi sitä, että kokkolalaiset laivat purjehtivat yhä kauemmas maailman merillä ja laivojen koot kasvoivat samassa tahdissa.

1700-luvun loppu ja 1800-luvun alku olivat Kokkolassa vaurastumisen aikaa. Kaupungin vientiartikkeleihin kuuluivat ennen kaikkea terva ja laivanrakennus. Kokkolalaisia laivoja myytiin muun muassa Tukholmaan, Kööpenhaminaan ja Lontooseen sekä muihin eurooppalaisiin satamakaupunkeihin. Terva puolestaan oli Suomen ensimmäinen todellinen maailmankauppatavara, ja purjelaivojen aikakaudella Suomi oli tervantuottajana maailman tärkeimpiä. Koko Suomen tervantuotannosta Kokkolan seutu tuotti peräti kolmanneksen.

Venäjän vallan aika

C. W. Gyldénin asemakaavakartta Kokkolasta vuodelta 1838.

Venäjän vallan alle siirtyminen tiesi Kokkolassa taloudellista kasvua. Ulkomaille vietiin puutavaraa, tervaa, voita ja juustoa sekä potaskaa. Kaupunki vaurastui vauhdilla ja Yläkaupunkiin, Oppistaniin, alkoi kohota komeita kaksikerroksisia valtaporvarien asuntoja. Vuonna 1842 kauppatorin, nykyisen Mannerheiminaukion, laitaan valmistui Carl Ludvig Engelin suunnittelema Raatihuone. Raatihuonetta vastapäätä oleva entinen Libeckin sairaala valmistui vuonna 1810. Työväki asui Alakaupungissa, Neristanissa, joka tunnetaan myös Kokkolan vanhana kaupunkina.

Laivanrakennuksen loistokausi ajoittuu Kokkolassa 1820- ja 1830-lukujen tienoille. Tuolloin koko maan kahdeksasta privilegioidusta laivaveistämöstä peräti kolme sijaitsi Kokkolassa, Kaustarinlahden rannalla.

1800-luvun puolessa välissä syttyi Krimin sota, joka myös ”kauhiana” Oolannin sotana tunnetaan. Kokkolan osuus ei siinä jäänyt aivan vaatimattomaksi, sillä vuonna 1854 Kokkolassa käytiin Halkokarin kahakkana tunnettu taistelu. Kahakassa kokkolalaiset torjuivat englantilaiset hyökkääjät, mikä herätti laajaa huomiota koko maassa aina keisari Nikolai I:stä myöten.

1800-luvun puolen välin jälkeen Kokkolan taloudellinen kasvu hieman pysähtyi. Tähän olivat syynä mm. uudentyyppiset laivat, joiden suojaamiseen ei enää tarvittu tervaa. Höyrykoneiden yleistyessä myös rautarunkoiset laivat alkoivat yleistyä. Rautarunkoisten laivojen valmistukseen ei Kokkolassa ollut kuitenkaan mahdollisuutta ja niin myös laivanrakennus tyrehtyi. Samoihin aikoihin valmistunut Saimaan kanava heikensi myös osaltaan Kokkolan asemaa kauppasatamana, kun Sisä-Suomen ja Savon pitäjät alkoivatkin lähettää tuotteitaan uutta laivareittiä pitkin Suomenlahden keskuksiin. Taloudellisen taantuman seurauksena yhä useammat kokkolalaiset hakeutuivat Amerikkaan. Siirtolaisuuden huippu sijoittui vuosisadan vaihteen tienoille.

Rautatie saatiin Kokkolaan vuonna 1885. Kartasta katsottuna on helppo huomata, että Pohjanmaan rata tekee aikamoisen mutkan Kokkolan kohdalla. Kokkolassa tiedetäänkin kertoa, että rautatieverkkoa suunniteltaessa Venäjän keisari Aleksanteri II muisti Halkokarin kahakan ja urhoolliset kokkolalaiset ja heidät palkitakseen määräsi rautatien vedettäväksi Kokkolan kautta.

Kokkola 1900-luvulla

Suomen sisällissodan aikaisista tapahtumista Kokkolassa merkittävin oli venäläisen varuskunnan aseistariisuminen. Kokkolan valtaukseen osallistui valkoisten joukkoja myös lähikunnista. Punakaartiin liittyneet kokkolalaiset vangittiin jo aikaisessa vaiheessa ilman että varsinaisia taisteluja olisi ehditty käydä. Sodan päätyttyä elinkeinoelämä alkoi Kokkolassa elpyä.

1900-luvun alkupuolen oleellisimpia muutoksia Kokkolassa oli väestön suomalaistuminen. Kokkolan pohjois- ja itäpuolen maaseutukuntien suomenkielinen väestö hakeutui Kokkolaan, joka tarjosi tulokkaille työtä tehtailta, satamasta ja palvelusaloilta. Kieliriidoiltakaan ei vältytty.

Kaarlelan kunta (ruots. Karleby), joka tunnettiin vuoteen 1927 nimellä Kokkolan maalaiskunta, liitettiin vuoden 1977 alussa Kokkolaan. Kaarlelaan oli jo aikaisemmin liitetty Öjan kunta, joka kuului osana Kruunupyyhyn aina vuoteen 1932, jolloin siitä tuli itsenäinen kunta. Kokkolan ja Kaarlelan kuntaliitoksen yhteydessä Kokkolan ruotsinkieliseksi nimeksi tuli Karleby. Kuntaliitoksen yhteydessä Kokkolan väkiluku kasvoi noin 50 prosentilla ja pinta-ala noin 1 100 prosentilla. Kuntaliitoksen myötä sulkeutui eräänlainen ympyrä: Kaarlelan Ristirannan kylästä sai alkunsa Kokkolan kaupunki, johon yli 300 vuotta myöhemmin Kaarlela liitettiin.

• 
  Kaarlelan kirkko
• 
  Anders Chydeniuksen patsas Kokkolassa.
• 
  Mäntykankaan koulu
• 
  Vanha vesitorni
• 
  Halkokarin koulu

Kokkolan kuntaliitokset vuosina 1977 ja 2009. Öjan kunta liitettiin Kaarlelaan vuonna 1969.

Kuntaliitokset

Kaarlelan kunta liitettiin Kokkolaan vuonna 1977.

Kälviän, Lohtajan ja Ullavan valtuustot päättivät 3. joulukuuta 2007 kuntaliitoksesta Kokkolan kanssa. Liitos astui voimaan 1. tammikuuta 2009, jolloin nämä muodostivat uuden yli 45 000 asukkaan kaupungin. Uuden kaupungin nimeksi tuli Kokkola ja vaakunaksi Kokkolan nykyinen vaakuna. Koska Lohtaja, Kälviä ja Ullava olivat kaikki yksikielisesti suomenkielisiä kuntia ja Kokkola kaksikielinen (suomi enemmistökielenä), Kokkolan ruotsinkielisten asukkaiden prosentuaalinen osuus väheni jonkin verran, mutta kunta säilyi kuitenkin kaksikielisenä.

Maantiede

Luonnonolot

Kokkolan alueella on Suomen luonnontilaisimmat ja laajimmat dyynihietikot, reheviä jokilaaksoja sekä laajoja aapa- ja keidassoita. Luonnon monimuotoisuutta korostaa erilaisten luonnonsuojelualueiden laajuus, yhteensä noin 290 hehtaaria. Kasvillisuudessa ja eläimistössä kohtaavat pohjoinen ja etelä. Eläimistöön kuuluvat kaikki Suomen suurpedot sekä metsäpeura. Kokkolan korkeimmat kohdat Suomenselällä kohoavat yli 180 metriin merenpinnan yläpuolella.^lähde?

Kokkolan vuotuinen keskilämpötila helmikuussa on −9,3 °C ja heinäkuussa +16,5 °C. Vuotuinen sademäärä on 545 millimetriä.

Kokkolassa on ulkoilureittejä ja luontopolkuja 108 kilometriä, lintutorneja 14 ja lintulavoja kaksi kappaletta. Erilaisia taukopaikkoja, kuten laavuja, autiotupia, kotia ja nuotiopaikkoja, on 55 kappaletta. Rantautumispaikkoja on 18, veneenlaskupaikkoja 20 ja vierasvenesatamia 16 kappaletta. Kokkolaa halkovassa Perhonjoessa lisääntyy luontaisesti meritaimen, jota joessa voi myös kalastaa. Merialueen saaliskaloja on meritaimenen lisäksi lohi, järvialueella hauki, ahven, kuha ja muut makeanveden kalat.

Kokkolan keskustaa halkoo maankohoamisen seurauksena kutistunut kaupungin salmi ”Sunti”, joka on useiden ruoppausten myötä saanut nykyisen pientä jokea muistuttavan muotonsa. Salmen pinnan korkeus on vakautettu padolla. Suntin valuma-alue on pinta-alaltaan 28 km² ja keskivirtaus 250 litraa sekunnissa.

Lohtajan kylässä entisen Lohtajan kunnan alueella Vattajanniemellä sijaitsee eräs Pohjanlahden laajimmista yhtenäisistä lentohiekka-alueista, jota on esitetty kansallispuistoksi. Siellä toimii Puolustusvoimien Lohtajan ampuma-alue. Asekoulu toimi kaupungissa vuodesta 1973 vuoteen 1996 saakka. Myös varikkoalue Keskusvarikko 8 on toiminut Kokkolassa.

Ilmasto

Kokkolan ilmastotilastoa tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −3,2 −3,2 0,9 7,4 14,1 18,5 21,7 19,6 14,2 6,8 1,8 −1,0 ka. 8,1 Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −10,1 −10,6 −7,4 −2,2 2,4 7,6 11,1 9,5 5,2 0,5 −3,1 −6,7 ka. −0,3 Vrk:n keskilämpötila (°C) −6,2 −6,9 −3,3 2,4 8,3 13,5 16,4 14,6 9,6 3,8 −0,5 −3,9 ka. 4 Sademäärä (mm) 37 28 28 29 44 51 73 65 52 59 52 46 Σ 564 Sadepäivät (d) 10 8 7 7 8 8 10 9 9 11 11 11 Σ 109 L ä m p ö t i l a −3,2 −10,1 −3,2 −10,6 0,9 −7,4 7,4 −2,2 14,1 2,4 18,5 7,6 21,7 11,1 19,6 9,5 14,2 5,2 6,8 0,5 1,8 −3,1 −1,0 −6,7 S a d a n t a 37 28 28 29 44 51 73 65 52 59 52 46 Lähde: Lämpötila (Kruunupyy Kokkola-Pietarsaari lentoasema) Sade (Kokkola Santahaka)

Kaupunginosat Kokkolan kantakaupungissa

Hakalahti Halkokari Hollihaka Isokylä Jokilaakso Junnila Kaustari Kirkonmäki Kiviniitty Koivuhaka Lappilanmäki Linnusperä Nuolipuro Kuusimäki

Matalamaa Mesilä Mäntykangas Vanha kaupunki (Neristan) Pikiruukki Rytimäki Torkinmäki Tullimäki Villaviken Ykspihlaja Ventus Meritulli Leenala

Kylät

Kokkolassa on useita kyliä ja kyliksi miellettyjä asutuskeskittymiä:

Kokkola Friis Hassinen (Hassis) Isokylä (Storby) Kallinen (Kallis) Kaustari (Kaustar) Kirilahti (Kirilax) Korpilahti (Korplax) Kotkamaa Kvikant Närvilä Palo Piispanmäki Rimmi Rödsö Sokoja (Såka) Vitikka Vitsari (Vittsar) Oivu (Åivo) Knivsund (Öja) Långö (Öja)

Kälviä Hilli Honkimaa Jatkojoki Jokikylä Karhulahti Kleemola Kälviä Miekkoja Nissi Passoja Peitso Peltokorpi Porkola Riippa Rimpilä Rita Ruotsalo Vuolle Välikylä

Lohtaja Alaviirre Karhi Lohtaja Marinkainen Sorto Väliviirre Koskenkylä Uusikylä

Ullava Alikylä Haapasalo Haapala Hanhisalo Herlevi Honkala Jääskä Kallinki Korpi Länttä Neverbacka Norppa Rahkonen Sepänkylä Törbacka Ullavan kirkonkylä Viitasalo

Talous

Kemianteollisuus

Kokkolassa sijaitsee Pohjoismaiden suurin epäorgaanisen kemian keskittymä. Kokkolan satama on myös yksi Pohjanlahden merkittävimmistä. Merkittävää kemianteollisuutta edustavat muun muassa Jervois Finlandin ja Umicore Finlandin kobolttitehtaat ja Boliden Kokkolan sinkkitehdas. Muita kemian alan yrityksiä Kokkolassa ovat mm. rehufosfaatin ja kaliumsulfaatin valmistaja Yara, kaasuvalmistaja Woikoski Oy ja kalsiumkloridin asiantuntija Tetra Chemicals

Yritykset

Kokkolan elinkeinorakenteessa ovat perinteisesti yhdistyneet kaupankäynti ja logistiikka. Kokkolan suurimpia työnantajia ovat Osuuskauppa KPO, Boliden Kokkola, Halpa-Halli, Umicore Finland sekä Jervois Finland. Kokkolan suurimpiin yritystuloverojen maksajiin kuuluivat vuonna 2021 myös autokoritehdas Tyllis Capital, logistiikka-alan Ahola Transport, Ekokuljetus JNH, matkailuautomyyjä Caravan Finland, metallin laserleikkaaja Kokkolan Laser Steel, energia-yhtiö Kokkolan Energia, tukkukauppa Pohjoismaiden Monituote, rakennusalan NSA Yhtiöt sekä veneveistämö Sarins Båtar. Kokkolassa on runsaasti metallituote-, vene-, elintarvike- ja puuteollisuutta sekä teollisia palveluja tuottavia yrityksiä.

Väestö

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys.

Kokkolan väestönkehitys 1751–2020
Vuosi			Asukkaita
1751			978
1805			1 710
1860			2 231
1900			2 648
1930			5 703
1964			18 145
1996			35 5521
2011			46 2602
2015			47 5702
2020			47 724
1 Kaarlela liitettiin 1977 2Lohtaja, Kälviä ja Ullava liitettiin 2009 Lähde: 2011- 2015 Tilastokeskus;

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Kokkolassa oli 47 723 asukasta, joista 41 611 asui taajamissa, 5 822 haja-asutusalueilla ja 290:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kokkolan taajama-aste on 87,7 %. Kokkolan taajamaväestö jakautuu yhdeksän eri taajaman kesken:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2017)
1	Kokkolan keskustaajama	36 705
2	Kälviän kirkonseutu	2 384
3	Lohtajan kirkonkylä	701
4	Marinkainen	545
5	Peltokorpi	513
6	Ruotsalo	291
7	Knivsund	236
8	Sokoja	235
9	Himangan kirkonkylä*	1

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Himangan kirkonkylä sijaitsee yhtä asukasta lukuun ottamatta Kalajoen kaupungin alueella.

Kristinusko

Kokkolan kirkko.

Luterilaiset seurakunnat

Kokkolassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat jäsenmäärän mukaisessa suuruusjärjestyksessä:

• Kokkolan suomalainen seurakunta
• Karleby svenska församling (Kokkolan ruotsalainen seurakunta)
• Kaustisen ja Ullavan seurakunta
• Kälviän seurakunta
• Lohtajan seurakunta

Nämä seurakunnat kuuluvat Kokkolan seurakuntayhtymään. Kaustisen ja Ullavan seurakunta toimii myös Kaustisen kunnan alueella.

Entiset luterilaiset seurakunnat

Historiallisella ajalla on Kokkolan kaupungin nykyisellä alueella lakkautettu seuraavat luterilaiset seurakunnat:

• Gamlakarleby svenska församling (yhdistetty Karleby svenska församlingin [Kaarlelan ruotsalainen seurakunta] kanssa nimelle Karleby svenska församling 2004)
• Kaarlelan suomalainen seurakunta (liitetty Kokkolan suomalaiseen seurakuntaan 1993)
• Ullavan seurakunta (yhdistetty Kaustisen seurakunnan kanssa Kaustisen ja Ullavan seurakunnaksi 2006)

Herätysliikkeet

Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä toimii paikkakunnalla evankelisuus, jolla on paikkakunnalla muun muassa opiskelijatoimintaa opiskelijajärjestönsä Evankelisten Opiskelijoiden kautta, herännäisyys, rauhansanalaisuus, jolla on siellä sekä suomenkielinen paikallisosasto Kokkolan Rauhan Sana että ruotsinkielisten Närvilän rukoushuone sekä vanhoillislestadiolaisuus, jolla toimii paikkakunnalla Kokkolan seudun rauhanyhdistys sekä Ullavan ja Kälviän Rauhanyhdistys. Kokkolan seudun rauhanyhdistykseen kuului vuonna 2023 yhteensä 807 jäsentä. Lisäksi Kokkolassa toimii Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan seurakunta nimeltä Andreaksen luterilainen seurakunta.

Muut seurakunnat

Muita kirkkokuntia edustaa ensinnäkin helluntaiherätys, johon Kokkolassa kuuluvat Kokkolan helluntaiseurakunta, jolla oli vuonna 2008 yli 400 jäsentä, Lohtajan helluntaiseurakunta, Kälviän helluntaiseurakunta, jolla oli vuonna 2011 420 jäsentä, Ullavan helluntaiseurakunta, jolla oli vuonna 2011 84 jäsentä sekä ruotsinkielinen Karleby Betaniaförsamling. Näistä Kokkolan helluntaiseurakunta on Suomen Helluntaikirkon jäsen.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kokkolan alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.

Lisäksi paikkakunnalla esiintyvät baptismi, jota edustavat itsenäinen Kokkolan baptistiseurakunta, jolla oli vuonna 2011 217 jäsentä sekä ruotsinkielinen Karleby Baptistförsamling, joka on Finlands svenska baptistsamfundin jäsen sekä adventismi, jota edustaa Suomen Adventtikirkon Kokkolan Adventtiseurakunta.

Kulttuuri

Lohtajan kirkkomusiikkijuhlat järjestetään Lohtajan kirkossa.

Tapahtumia

• Venetsialaiset
• Lohtajan kirkkomusiikkijuhlat
• Kokkolan Ooppera
• Kokkolan Talviharmonikka
• Kokkolan Talvitanssit
• Teatterifestivaalit
• Kokkola Cup -jalkapalloturnaus
• Kokkolan kalamarkkinat

Kokkolassa on järjestetty useita suuria kristillisiä kesätapahtumia. Vanhoillislestadiolaisten suviseurat on järjestetty Kokkolassa vuonna 1911 ja evankelisuuden evankeliumijuhlat vuosina 1971 ja 2001.

Nähtävyydet

Näkymä Neristanista

Kokkolan pedagogio on vuodelta 1696.

• Neristan, Kokkolan vanha kaupunki, yksi Suomen laajimpia historiallisia puukaupunkikokonaisuuksia
• Pedagogio, Suomen ainoa nykyaikaan säilynyt 1600-luvun koulurakennus
• Kaarlelan kivikirkko 1400-luvulta
• Englantilainen barkassi, tiettävästi ainoa kuninkaalliselta laivastolta kaapattu alus maailmassa
• Tankar ja Tankarin majakka
• Ohtakari, Lohtaja
• Vesiurut, Kokkolan energiapuistossa
• Halkokarin muistomerkki

Ruokakulttuuri

Kokkolan pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla kievarin kuupano eli perunapuuro, jossa on perunasosekeon kuoppaan laitettua sian- ja naudanlihaa, koristeena herneitä. Muiksi pitäjäruoiksi valittiin graavi siika, Kokkolan piparkakut ja krapsut eli rasvassa paistetut kampaleivonnaiset.

Harrastustoiminta

• Keski-Pohjanmaan konservatorio
• Keskipohjanmaan Koirakilta ry
• Kokkolan Meripelastusseura
• Kokkolan Radioamatöörikerho
• Kokkolan Urheiluautoilijat
• Kokkolan vetouistelijat
• Keski-Pohjanmaan moottorikelkkailijat

Urheilu

Kokkola Cupin C-15-tyttöjen pronssiottelu SalPa – FC Komu.

Kokkolan urheiluseuroista tunnetuin lienee pitkään Suomen pääsarjassa pelannut jalkapalloseura Kokkolan Palloveikot. KPV ja sen paikallisvastustaja, kaupungin ruotsinkielisten seura GBK pelaavat ottelunsa Kokkolan keskuskentällä. Kokkolassa on lukuisia jalkapallojoukkueita. Kaupungissa on yksi Suomen harvoista täysimittaisista jalkapallohalleista, Kippari-halli sekä lämmitetyt tekonurmet Keskuskentällä (valmis kesäkuussa 2020) ja Santahaassa.

Mestikseen takaisin noussut jääkiekkojoukkue Kokkolan Hermes pelasi 1950- ja 60-luvuilla Mestaruussarjassa.

Kokkolasta tulee myös vuonna 1974 nousuun lähtenyt lentopallojoukkue Kokkolan Tiikerit. Vuonna 2008 Tiikerit aloitti taas toimintansa pitkän tauon jälkeen ja on vakiinnuttanut paikkansa lentopalloliigassa. Tiikerit voitti Suomen mestaruudet 2013, 2014 ja 2016 ja Suomen Cupin 2013–2015. Vuoden 2013 mestaruus ratkesi 4 200:n maksaneen katsojan edessä Kokkolan jäähallissa. Kaupungin koripalloseura on Kokkolan NMKY. Kaupungin sisäpalloilua ja opiskelijaliikuntaa varten valmistui vuonna 2015 Kampushalli.

Kokkolan Veikot ja Gamlakarleby Idrottsförening ovat tunnetuimmat yleisurheiluseurat, jotka ovat tuottaneet useita menestyneitä urheilijoita Suomeen. Kokkolan Tenniskerho - Gamlakarleby Tennisklubb (KTK-GTK) on Länsi-Suomen menestyneimpiä junioriseuroja, joka on kasvattanut mm. useita suomenmestareita ja EM-mitalisteja. Seura pelasi muun muassa 1980-luvulla miesten SM-liigassa. Salibandyseura Nibacos pelaa 2. divisioonassa.

Karleby Goats toi neljännesvuosisadan tauon jälkeen amerikkalaisen jalkapallon takaisin kaupunkiin. Goats aloitti amerikkalaisen jalkapallon toiminnan vuonna 2019. Kaudella 2021 Karleby Goats edustaa amerikkalaisen jalkapallon II-divisioonaa.

Liikenne

Kokkolan rautatieasemaa. Kuva etelään päin.

Kokkolan rautatieasema.

Kokkolassa risteää kolme valtatietä:

• Valtatie 8 (Turku–Oulu)
• Valtatie 13 (Kokkola–Lappeenranta)
• Valtatie 28 (Kokkola–Kajaani).

Seututie 749 on nimeltään Pohjoisväylä ja valtatie kahdeksan Eteläväylä.

Kokkolan syväsatama.

Kaupungin satama sijaitsee Ykspihlajan kaupunginosassa ja on Suomen vilkkaimpia satamia. Kokkolasta on hyvät rautatieyhteydet sekä pohjoiseen – Ylivieskan ja Oulun suuntaan – että etelään, Seinäjoen ja Tampereen kautta Helsinkiin. Kruunupyyn kunnassa 19 kilometrin päässä Kokkolasta kaakkoon sijaitsee Kokkola-Pietarsaaren lentoasema.

Etäisyyksiä Kokkolasta

• Helsinki 500 km
• Tampere 319 km
• Jyväskylä 240 km
• Kajaani 247 km
• Lappeenranta 462 km
• Oulu 197 km
• Pietarsaari 38 km
• Raahe 125 km
• Turku 454 km
• Vaasa 122 km
• Ylivieska 78 km

Hallinto ja politiikka

Kaupunginjohtajaksi valittiin kesäkuussa 2016 KTM Stina Mattila. Hän aloitti tehtävässä syyskuun 2016 alussa. Tätä ennen, vuodesta 1991 alkaen kaupunginjohtajana oli HTM, kunnallisneuvos Antti Isotalus.

Kaupunginvaltuustossa on 43 paikkaa, ja sen puheenjohtajana toimii Tiina Isotalus. Kaudella 2021–2025 valtuuston paikkajako on seuraava:

• Kesk. 10
• SDP 8
• PS 7
• Kok. 6
• RKP 4
• KD 4
• Vas. 2
• Vihreät 2

Kaupunginhallituksessa on 12 jäsentä, ja sen puheenjohtajana toimii Sari Innanen. Kaudella 2021–2025 hallituksen paikkajako on seuraava:

• Kesk. 3
• Kok. 2
• PS 2
• SDP 2
• KD 1
• RKP 1
• Vas. 1

Kansainvälisyys

Ystävyyskaupungit

• Härnösand (Ruotsi)
• Mörbylånga (Ruotsi)
• Ullånger (Ruotsi)
• Averøy (Norja)
• Kristiansund (Norja)
• Fredericia (Tanska)
• Ambla (Viro)
• Järva-Jaani (Viro)
• Marijampolė (Liettua)
• Boldog (Unkari)
• Hatvan (Unkari)
• Ratingen (Saksa)
• Fitchburg (MA, Yhdysvallat)
• Sudbury (Kanada)
• Fushun (Kiina)

Tunnettuja kokkolalaisia

Katso myös tunnettuja Kokkolan liitoskuntien henkilöitä Kaarlelasta, Kälviältä, Lohtajalta ja Ullavalta.

Teemu Aalto, jääkiekkoilija Aaro Airola, muusikko Anna Airola, näyttelijä Oona Airola, näyttelijä Outi Airola, toimittaja ja ravintoloitsija Jannika Bergroth, pop-laulaja Anders Chydenius, suomalainen valistusajattelija Anders Donner, tähtitieteilijä Joachim Donner, kauppaneuvos Anna Englund, kirjailija Petteri Forsell, jalkapalloilija Jiska Gröhn, poliitikko Pauli Hautala, runoilija Eero Heinäluoma, poliitikko Bengt Huhta, muusikko Sakari Huima, rovasti ja kansanedustaja Tommi Hyytinen, käyrätorvisti Mathias Jaatinen, pormestari ja valtiopäivämies Toivo Jokiniemi, kirvesmies ja poliitikko Mikko Juva, arkkipiispa ja akateemikko Viljami Kalliokoski, poliitikko Bjarne Kallis, poliitikko Matts Kankkonen, Halkokarin kahakan sankari Sanna Karlström, kirjailija Leea Klemola, näyttelijä ja ohjaaja Anu Komsi, oopperalaulaja Martti Korkia-Aho, yrittäjä ja kansanedustaja Heikki Kossi, foley-artisti Evert Kulenius, opettaja ja kansanedustaja Juho Kuosmanen, elokuvaohjaaja Ari-Pekka Lahti, dramaturgi

Niko Moilanen, laulaja Mika Myllylä, hiihtäjä Mia Myllymäki, kirjailija Olli Mäki, nyrkkeilijä Petri Möller, laulaja-lauluntekijä Nestori Nurminen, kirvesmies ja kansanedustaja Sakari Orava, lääkäri Hildur Ottelin, ruotsalainen poliitikko Albert Ferdinand Ottelin, pormestari ja valtiopäivämies Mauri Peltokangas, poliitikko Jusa Peltoniemi, kirjailija Tuomas Pohjanpalo, talousneuvos ja kansanedustaja Antti Pohjonen, maaherra ja kansanedustaja Wilhelm Porrassalmi, yleisurheilija Tuomo Puumala, poliitikko Juha Reini, jalkapalloilija Josua Ruotsala, opetusneuvos ja päätoimittaja Jussi Seppänen, kirjailija Rabbe Smedlund, näyttelijä J. V. Snellman, filosofi Tomi Solonen, rap-artisti Olli Tamminen, muotoilija, korusuunnittelija ja opettaja Grels Teir, lakimies, poliitikko ja pääjohtaja Jakob Tengström, arkkipiispa Jutta Urpilainen, poliitikko Kari Urpilainen, poliitikko Evald Vainio, kauppaneuvos Raimo Vertainen, harmonikkataiteilija Hans Petter Winge (1770–1836), pormestari ja valtiopäivämies Jonna Ziprus, Miss Suomi

Katso myös

• Luettelo Kokkolan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Lähteet

• Kokkolan kaupungin kotisivut
• Kokkolan karttapalvelu (Arkistoitu – Internet Archive)
• Luho V. & Luukko A. 1957. Suur-Lohtajan historia 1. Kokkola.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kokkola Wikimedia Commonsissa

• Kokkolan kaupungin verkkosivut
• Tilastokeskus – Kokkolan avainluvut
• Kokkolan kaupungin karttapalvelu (Arkistoitu – Internet Archive)
• Kokkola24.Net paikallisportaali
• Keskipohjanmaa-lehden verkkosivut

Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31. lokakuuta 2024)

1. Helsinki	683 669	7. Jyväskylä	149 263	13. Lappeenranta	73 481	19. Porvoo	51 698	25. Lohja	45 670
2. Espoo	319 811	8. Kuopio	125 597	14. Vaasa	70 382	20. Salo	50 890	26. Nurmijärvi	44 991
3. Tampere	260 051	9. Lahti	121 447	15. Hämeenlinna	68 421	21. Kotka	50 336	27. Tuusula	42 112
4. Vantaa	251 070	10. Pori	83 375	16. Seinäjoki	66 556	22. Kokkola	48 372	28. Kirkkonummi	41 610
5. Oulu	216 174	11. Kouvola	78 514	17. Rovaniemi	65 673	23. Hyvinkää	47 041	29. Rauma	38 957
6. Turku	205 949	12. Joensuu	78 764	18. Mikkeli	51 960	24. Järvenpää	46 795	30. Kerava	38 444