Ullava

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ullava
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Kokkola

vaakuna

sijainti

Sijainti 63°42′25″N, 023°53′35″E
Lääni Länsi-Suomen lääni
Maakunta Keski-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Kaustisen seutukunta
Kuntanumero 885
Hallinnollinen keskus Ullavan kirkonkylä
Perustettu 1909
– emäpitäjä Kälviä
Liitetty 2009
– liitoskunnat Kokkola
Kälviä
Lohtaja
Ullava
– syntynyt kunta Kokkola
Pinta-ala 176,9 km² [1]
(1.1.2008)
– maa 162,5 km²
– sisävesi 14,4 km²
Väkiluku 1 003  [2]
(31.12.2008)
– väestötiheys 6,17 as./km² (31.12.2008)
Ikäjakauma 2007 [3]
– 0–14-v. 20,2 %
– 15–64-v. 61,6 %
– yli 64-v. 18,1 %

Ullava on Keski-Pohjanmaalla Länsi-Suomen läänissä sijainnut entinen Suomen kunta. Ullavan, Lohtajan ja Kälviän valtuustot päättivät kuntaliitoksesta Kokkolan kanssa 3.12.2007, ja liitos astui voimaan 1.1.2009. Uuden kaupungin nimeksi tuli Kokkola, ja sillä on yli 45 000 asukasta.[4] Ullava oli yksikielisesti suomenkielinen ja siellä asui 1 003 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala oli 176,9 km2, josta 14,4 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys oli 6,17 asukasta/km2.

Ullavan naapurikunnat ennen kuntaliitosta olivat Halsua, Kaustinen ja Kälviä.

Ullava sijaitsee Suomenselän reuna-alueella, keskellä Keski-Pohjanmaata. Kälviälle, Kannukseen, Toholammille ja Kaustiselle on matkaa noin 30 km ja Kokkolaan noin 50 km.

Entisen Ullavan kunnan alueen suurin pituus luoteesta kaakkoon on noin 30 kilometriä ja suurin leveys lounaasta koilliseen noin kymmenen kilometriä, mutta tästä huolimatta kunnan kokonaispinta-ala oli vain runsaat 160 neliökilometriä. Tämä johtui alueen erikoisen koukeroisesta muodosta; lyhimmillään etäisyys kunnan rajalta toiselle oli vain muutamia satoja metrejä.[5]

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ullavan kirkko valmistui 1783. Sen tekijäksi mainitaan Simo Silvén.[6] Ullava sai kappeliseurakunnan oikeudet 1797 ja itsenäistyi kokonaan emäseurakunta Kälviästä 1904.[7] Ullava itsenäistyi Kälviästä vuonna 1909.

Elinkeinoelämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ullavan asukkaista noin kolmannes saa elantonsa alkutuotannosta, lypsy- ja lihakarjataloudesta. Puolet väestöstä saa toimeentulonsa palveluista, kaupasta, rakennustoiminnasta ja liikenteestä. Lupaava litium-esiintymä ja mahdollinen Keliber-projektin kaivostoiminta antavat toiveita uusista työpaikoista tulevaisuudessa.

Koulutus ja vapaa-aika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ala-asteita Ullavassa on kaksi. Yläastetta käydään Kälviällä ja Toholammilla, ja yleensä myös lukiota jäädään jatkamaan näihin kuntiin. Kuitenkin viime vuosina useat ullavalaiset ovat siirtyneet opiskelemaan Kokkolaan tai musiikkilukioon Kaustiselle.

Yhdistysten, järjestöjen ja urheiluseuran toiminta on vilkasta. Talvisin Ullavassa järjestetään Hopeasompa-hiihtokilpailuja, jossa on sarjoja useille ikäluokille. Kesäisin puolestaan järjestetään yleisurheilukilpailuja, jossa on palkintona muun muassa Urheilu Shop Ala-Korven tuotetteita.

Kylät ja nuorisoseurat toimivat aktiivisesti. Esimerkiksi Ylikylän nuorisoseura osallistui vuonna 2011 Yhesä yhteen -hankkeeseen, jossa oli päämääränä koota näytelmä. Ullavalaisten näytelmä Sukset ristisä? voitti hankkeessa halutun Esko-patsaan. Patsas komeilikin nuorisoseurantalolla vuoden päivät kaikkien nähtävänä. Teatteriharrastus jatkaa vahvana Ullavassa.

Vapaa-ajan viettoon on Ullavassa monenlaisia luonnollisia mahdollisuuksia. Puhdasvetinen Ullavanjärvi ja laajat metsä- ja suoalueet antavat luonnossa liikkujille hyvät virkistysmahdollisuudet. Rahkosen kylässä, koulun yhteydessä toimiva Ullavan monitoimitalo tarjoaa puitteet useille harrastuksille. Talossa on mm. kuntosali, sivukirjasto, kahvio, disco ja Vionoja-sali kulttuuri- ja liikuntakäyttöön.

Ullavan kirkko.

Nähtävyyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ullavan kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ullavassa on useita kyliä ja kyliksi miellettyjä asutuskeskittymiä, joita ovat Alikylä, Haapasalo, Haapala, Hanhisalo, Herlevi, Honkala, Jääskä, Kallinki, Korpi, Länttä, Neverbacka, Norppa, Rahkonen, Sepänkylä, Törbacka, Ullavan kirkonkylä ja Viitasalo.

Tunnettuja ullavalaisia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita ullavalaisia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ullavan pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla kirnupiimäpuuro tai -velli sekä uunipääryt eli uunissa kypsennetyt perunat.[8]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
  2. ↑ a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
  3. ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
  4. ↑ http://www.kuntaliitosselvitys.kokkola.fi/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 7: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 319–320. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1978.
  6. ↑ Kaustisen ja Ullavan seurakunta: Ullavan kirkko kaustisenjaullavanseurakunta.fi. Viitattu 8.7.2021.
  7. ↑ Lämsä, Erkki: Lesti- ja Perhonjokilaakson kirkot, s. 1. Ylivieska: Viestimix, 1996. ISBN 9519712836
  8. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 165. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ullava&oldid=22817810”