Kaptopriili
Kaptopriili
| |
Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
(2S)-1-[(2S)-2-metyyli-3-sulfanyylipropanoyyli]pyrrolidiini-2-karboksyylihappo [1] | |
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
ATC-koodi | C09 |
PubChem CID | |
DrugBank | |
Kemialliset tiedot | |
Kaava | C9H15NO3S |
Moolimassa | 217,29 g/mol |
SMILES | Etsi tietokannasta: | ,
Fysikaaliset tiedot | |
Sulamispiste | 106 °C [3] |
Liukoisuus veteen | n. 50 mg/ml[2] |
Farmakokineettiset tiedot | |
Hyötyosuus | 70–75% |
Metabolia | hepaattinen |
Puoliintumisaika | 2 tuntia[4] |
Ekskreetio | renaalinen |
Terapeuttiset näkökohdat | |
Raskauskategoria |
D(AU) |
Reseptiluokitus |
|
Antotapa | Oraalinen |
Kaptopriili (C9H15NO3S) on angiotensiinikonvertaasientsyymin estäjä eli ACE-estäjä, jota käytetään verenpainetta alentavana lääkkeenä.
Synteesi ja kemialliset ominaisuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaptopriilisynteesin lähtöaineena on metakryylihappo. Metakryylihapon ja vetyhalogenidin välisellä reaktiolla muodostuu halogenoitu karboksyylihappojohdannainen, josta tehdään tionyylikloridin avulla 2-metyylipropaonyylikloridin johdannainen. Tämä johdannainen reagoi proliinin kanssa ja muodostuneen yhdisteen enantiomeerit erotetaan. Puhdistetun yhdisteen annetaan reagoida ammoniumvetysulfidin kanssa, jolloin tuotteena muodostuu kaptopriiliä.[5]
Kaptopriilin kiderakenteen alkeiskoppi on ortorombinen ja yhdiste esiintyy erikoisessa antiplanaarisessa konformaatiossa. Kaptopriili liukenee kohtalaisesti veteen ja myös orgaanisiin liuottimiin. Vesiliuoksissa yhdiste esiintyy cis- ja trans-isomeereina. Näistä cis-muoto on hieman happamampi ja myös stabiilimpi emäksisemmissä olosuhteissa. Happamissa olosuhteissa trans-isomeeri on vakaampi. Trans-kaptopriilin heikompi happamuus johtuu karboksyyliryhmän vedyn ja amidoryhmän hapen välisestä vetysidoksesta.[2]
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaptopriiliä käytetään verenpainetaudin, sydämen vajaatoiminnan hoitoon ja sydänkohtauksen jälkeiseen hoitoon. Lisäksi yhdistettä käytetään diabetespotilailla ehkäisemään valtimosairauksien puhkeamista.[4][6][7]
Kaptopriili vaikuttaa muiden ACE-estäjien tavoin estämällä angiotensiini II:n synteeisä. Angiotensiini II nostaa verenpainetta supistamalla verisuonia.[8] Ihmisen elimistössä kaptopriili metaboloituu symmetriseksi disulfidikseen kaptopriilidisulfidiksi.[2]
Sivuvaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaptopriili voi aiheuttaa makuaistin heikentymistä, pansytopeniaa, keuhkorakkuloiden tulehtumista, haimatulehduksen, agranulosytoosin tai luuydinlaman. Osan sivuvaikutuksista on arveltu johtuvan kaptopriilin tioliryhmästä. asetyylisalisyylihapon ja naloksonin yhteiskäytön on todettu haittaavan kaptopriilin verenpainetta alentavaa vaikutusta.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Captopril – Substance Summary NCBI. Viitattu 26. heinäkuuta 2010.
- ↑ a b c György Szász, Zsuzsanna Budvári-Bárány: Pharmaceutical Chemistry of Antihypertensive Agents, s. 127–130. CRC Press, 1991. ISBN 9780849347245 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 26.7.2010). (englanniksi)
- ↑ Physical properties: Captopril NLM Viitattu 26.7.2010
- ↑ a b Ilkka Tikkanen: ACE:n estäjän vaikea valinta. Duodecim, 1993, 109. vsk, nro 20, s. 1805. Atikkelin verkkoversio. Viitattu 24.7.2010.
- ↑ Doo H. Nam, Choon S. Lee, Dewey D. Y. Ryu: An improved synthesis of captopril. Journal of Pharmaceutical Sciences, 1984, 73. vsk, nro 12, s. 1843–1844. Wiley InterScience. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 6.10.2023. (englanniksi)
- ↑ a b J. K. Aronson: Meyler's Side Effects of Cardiovascular Drugs, s. 87. Elsevier, 2009. ISBN 978-0-444-53268-8 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 26.7.2010). (englanniksi)
- ↑ Leena Mykkänen: Verenpainetaudin hoito aikuistyypin diabeetikoilla. Duodecim, 1999, 115. vsk, nro 10, s. 1147. Atikkelin verkkoversio. Viitattu 24.7.2010.
- ↑ Pauli Ylitalo: 36. Verenpainetaudin, angina pectoriksen ja sydämen vajaatoiminnan lääkehoito (PDF) Farmakologia ja Toksikologia. Medicina. Viitattu 6.10.2023.