Kidalin alue
| Kidalin alue Région de Kidal |
|
|---|---|
 Kidalin alue Malin kartalla. |
|
 Kidalin alueen hallinnollinen jako. |
|
| Valtio | Mali |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Kidal |
| Pinta-ala | 260 000 km² |
| Väkiluku (2009) | 67 700 |
Kidalin alue (ransk. Région de Kidal) on autonominen hallintoalue Malin koillisosassa. Sen hallinnollinen keskus on Kidal. Alueen pinta-ala on 260 000 neliökilometriä[1]. Asukkaita on 67 700 henkeä (vuonna 2009, väestönlaskenta)[2].
Maantiede ja ilmasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kidalin alue muodostaa 21,3 % Malin pinta-alasta. Se rajoittuu etelässä Gaon ja lännessä Timbuktun alueisiin, pohjoisessa Algeriaan ja idässä Nigeriin.[1]
Alueen keskellä sijaitsee Adrar des Ifoghas -vuoristo, lännessä Tilemsin laakso ja idässä Tamesnan tasanko. Ainoita vesistöjä ovat sateiden jälkeen täyttyvät vadit ja lammet. Kasvillisuus käsittää etupäässä heinäkasveja sekä vadien puita ja pensaita. Eläinlajeja ovat muun muassa gasellit, sakaalit, hyeenat ja trapit.[3]
Seutu kuuluu Saharan vyöhykkeeseen. Sen ilmasto on erittäin kuiva ja kuuma. Vuotuinen sademäärä vaihtelee 75 ja 121 millimetrin välillä. Epäsäännölliset sateet kestävät kesäkuusta syyskuuhun. Loka-helmikuun kuivana ja viileänä aikana yölämpötilat laskevat viiteen asteeseen ja päivälämpötilat saattavat olla 30 astetta korkeampia. Kuivana ja kuumana aikana maalis-kesäkuussa lämpötila kohoaa 45 asteeseen.[3]
Hallinnollinen jako ja asutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kidalin alueeseen kuuluu neljä piiriä: Abeïbara, Kidal, Tessalit ja Tin-Essako. Kuntia on yhteensä 11.[1] Ainoa kaupunkikunta on Kidal. Kaupunginosia, kyliä ja nomadiryhmiä on yhteensä 145.[4]
Alueella asuu 0,5 % Malin väestöstä. Asukastiheys on maan pienin, 0,5 henkeä neliökilometrillä.[5] Kaupunkiväestön osuus on Bamakon jälkeen suurin, 38,3 %[6]. Nomadit muodostavat 47,3 % alueen kotitalouksista[7].
Seudun asukkaat ovat etupäässä tuaregeja ja arabeja. Lisäksi on songhaita ja bambaroita.[1] Puhutuimmat kielet ovat tamašek (85,7 %), arabia (3,7 %), bambara (3,2 %) ja songhai (3,0 %)[8].
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kidalin alue on yksi maan syrjäisimpiä ja vähiten kehittyneitä alueita. Alue perustettiin vuonna 1991 tuaregikapinallisten ja Malin hallituksen solmiman sopimuksen perusteella. Tätä ennen se kuului piirinä Gaon alueeseen.[9] Seutu on kärsinyt toistuvista kuivuusjaksoista ja levottomuuksista, jotka ovat pakottaneet osan väestöstä siirtymään Malin eteläosiin ja naapurimaihin[10]. Vuoden 2012 tuaregikapinan jälkeen tilanne alkoi rauhoittua keväällä 2013[11].
Liikenne ja elinkeinot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kidalista on maantieyhteydet Bouremin kautta Gaoon ja Timbuktuun sekä Tessalitin kautta Algeriaan. Kidalissa ja Tessalitissa on lentokentät.
Yli 90 % väestöstä harjoittaa karjanhoitoa[1]. Kotieläimiä ovat lampaat, vuohet ja kamelit. Pienimuotoinen maanviljely tuottaa vihanneksia, juureksia, durraa ja taateleita.[10] Lisäksi harjoitetaan kaupankäyntiä ja käsityöammatteja.
Koulutus ja terveys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2009 koulua kävi 31,3 % alueen alakouluikäisistä, vähiten koko Malissa, jonka keskiarvo on 68,4 %. Koulua käyvien osuus tytöistä ja pojista oli lähes sama.[12] Lukutaitoisten osuus yli 15-vuotiaista on 28,6 %, mikä on hieman yli keskiarvon (27,7 %)[13].
Alueen imeväis- ja lapsikuolleisuus (80,2 ‰) on Malin pienin (koko maassa 154,0 ‰) ja elinajanodote (59,9 vuotta) maan korkein (koko maassa 55,6 vuotta)[14]. Vuonna 2013 toiminnassa oli kaksi poliklinikkaa ja kahdeksan kunnallista terveyskeskusta. Suurin osa kouluista oli suljettu edellisen vuoden levottomuuksien aikana.[15]
Nähtävyydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alueen nähtävyyksiä ovat muinaiset kalliopiirrokset, keskiaikaisten kaupunkien rauniot ja muut arkeologiset kohteet, vuoriston ainutlaatuinen luonto sekä tuaregien perinteinen elämäntapa[16].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 4ème Recensement Général de la Population et de l’Habitat du Mali (RGPH). Analyse des resultats definitifs. Théme 2: Etat et structure de la population instat-mali.org. Arkistoitu 19.8.2019. Viitattu 6.4.2017.
- Rapport de diagnostic multisectoriel: Région de Kidal humanitarianresponse.info. 2013. Arkistoitu 7.4.2017. Viitattu 6.4.2017.
- Synthèse des Plans Communaux de Securité Alimentaire de la Région de Kidal 2007–2011 fsg.afre.msu.edu. 2007. Viitattu 6.4.2017.[vanhentunut linkki]
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Synthèse, s. 2.
- ↑ RGPH. Théme 2: Etat et structure de la population, s. 14.
- ↑ a b Synthèse, s. 2–4.
- ↑ 4ème Recensement Général de la Population et de l’Habitat du Mali (RGPH). Resultats definitifs. Tome 0: Repertoire des villages, s. 292 instat-mali.org. 2013. Arkistoitu 7.1.2017. Viitattu 6.4.2017.
- ↑ RGPH. Théme 2: Etat et structure de la population, s. 52.
- ↑ RGPH. Théme 2: Etat et structure de la population, s. 54.
- ↑ RGPH. Théme 2: Etat et structure de la population, s. 48.
- ↑ 4ème Recensement Général de la Population et de l’Habitat du Mali (RGPH). Analyse des resultats definitifs. Tome 1: Série démographique, s. 431 (pdf) instat-mali.org. Arkistoitu 11.1.2020. Viitattu 3.7.2018.
- ↑ Ilahiane, Hsain: Historical Dictionary of the Berbers (Imazighen), s. 81. Lanham, Maryland – Toronto – Oxford: The Scarecrow Press, 2006. ISBN 0-8108-5452-X
- ↑ a b Synthèse, s. 3.
- ↑ Rapport, s. 6.
- ↑ RGPH. Théme 2: Etat et structure de la population, s. 68.
- ↑ RGPH. Théme 2: Etat et structure de la population, s. 72.
- ↑ 4ème Recensement Général de la Population et de l’Habitat du Mali (RGPH). Analyse des résultats définitifs: Mortalité, s. 46, i instat-mali.org. 2013. Arkistoitu 16.5.2018. Viitattu 6.4.2017.
- ↑ Rapport, s. 12.
- ↑ Le petit futé Sahara 2011–2012, s. 303–305. Paris: Nouvelles éditions de l’université, 2009. ISBN 978-2-7469-3119-0
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kidalin alueen sivusto (Arkistoitu – Internet Archive) (ranskaksi)
