Krymtšakit

Kriminjuutalainen rabbi Chaim Hezekiah Medini perheensä kanssa 1890-luvulla kuvattuna.

Krymtšakit (krymtšakiksi кърымчах qrımçax tai кърымчахлар qrımçaxlar) eli kriminjuutalaiset ovat Krimin niemimaalta kotoisin oleva juutalaisryhmä. Heidän perinteinen kielensä on krimintataaria lähellä oleva krymtšakin kieli. Nimitystä krymtšakki ryhdyttiin käyttämään 1800-luvulla erotukseksi karaiimeista ja Krimille muuttaneista aškenasijuutalaisista.

Vuonna 1989 krymtšakkeja oli Neuvostoliitossa 1 448 henkeä. Ukrainassa oli vuoden 2001 väestönlaskennan mukaan 408 krymtšakkia ja Venäjällä vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan 157.

1300–1500-luvuilla Krimin juutalaisten keskuksena toimi Kaffa eli nykyinen Feodosijan kaupunki. 1700-luvun lopulla keskukseksi tuli Karasubazar eli nykyinen Bilohirsk (ven. Belogorsk). 1800-luvulla krymtšakit muodostivat pienen köyhän yhdyskunnan, jonka jäsenet harjoittivat käsityöammatteja, maanviljelystä ja kauppaa. Vuoden 1897 väestönlaskennassa rekisteröitiin 3 345 krymtšakkia, mutta vuonna 1912 heitä arvioitiin olleen jo 7 500 henkeä. Myöhemmin luku väheni Venäjän sisällissodan, nälänhädän ja Palestiinaan muuton seurauksena. Vuonna 1926 krimtšakkeja oli Neuvostoliitossa 6 383 henkeä, joista pääosa asui Krimillä, osa Novorossijskissa ja Suhumissa. Toisen maailmansodan aikana saksalaiset tuhosivat valtaosan kansasta. Vuonna 1948 Krimillä oli enää 700–750 krymtšakkia ja koko maassa noin 1 400–1 500.

Krymtšakeilla on rikas kansanperinne. Kirjakielinään he ovat käyttäneet krymtšakin lisäksi jiddišiä, hepreaa ja venäjää.

Aiheesta muualla

• Elektronnaja jevreiskaja entsiklopedija: krymtšaki (venäjäksi)
• Etnografija Kryma: krymtšaki (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)
• The Red Book of the Peoples of the Russian Empire: the Crimean Jews (englanniksi)