Leppähampaanjoen valuma-alue
Leppähampaanjoen valuma-alue (vesistöaluetunnus 35.75) on Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueessa sijaitseva toisen jakovaiheen valuma-alue, jonka pinta-ala on 395,73 neliökilometriä. Alueen järvisyys on 5,74 prosenttia. Vesistön valuma-alueen alarajana on Längelmävesi, jossa reitin vedet tulevat seuraavaksi Längelmäveden alueelle (35.72).[1][2]
Osa-alueet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kolmannen jakovaiheen osa-alueita valuma-alueella ovat seuraavat seitsemän aluetta tai valuma-aluetta: [1][2]
- Laasojärven alue (35.751)
- Kokkilanselän alue (35.752)
- Juupajoen alaosan alue (35.753)
- Huikonjoen valuma-alue (35.754)
- Rauhtianojan valuma-alue (35.755)
- Sahajoen valuma-alue (35.756)
- Ulpukkaojan valuma-alue (35.757)
- Juupajoen alaosan alue (35.753)
Osa-alueista Koljonselkään laskeva Laasojärven alue on alin. Siihen laskee Kokkilanselän alue. Tähän laskee lännestä Juupajoen alaosan alue, joka on Huikonjoen valuma-alueen jatke. Kokkilanselän alueeseen laskee luoteesta Rauhtianjoen valuma-alue, pohjoisesta Sahaojan valuma-alue ja idästä Ulpukkaojan valuma-alue.[1]
Laasojärven alue (35.751)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kokkilanselältä (katso alla) laskeva Aakkolanjoki eli Savonjoki aloittaa vesistöalueen järviketjun läpivirtausuoman, joka laskee lopulta Koljonselän luoteisrantaan Laurinselälle. Lasku-uomalle tulee Kokkilanselältä pudotusta Koljonselälle 4,6 metriä ja pituutta noin 13 kilometriä. Lasku-uoman alue on peltovoittoista maata ja mäkien reunustamaa aluetta. Siihen sisältyy 11 yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea. Suurimmat järvet ovat osa lasku-uoman järviketjua. Kokkilanselältä alkavan Aakkolanjoki laskee ensin Aakkojärveen, sitten joki jatkaa laajentuen Paskoksi ja pieneksi Oinaslahdeksi laskien sitten Aurikkojärveen, ja jatkaa lyhyen Sulkusalmen kautta Laasojärveen, ja lopuksi reitti päättyy Kaivannanjoen jälkeen Koljonselkään.[3]
Lasku-uomaan tai sen järviin laskevat vielä kahdeksan muuta järveä tai lampea. Aakkojärveen laskee idästä pienet Lammi ja alle hehtaarin kokoinen Yrttijärvi. Aivan Yrttijärven laskupaikalle laskee myös Karttiminjärven laskuoja. Se tuo kauempaa myös Vähä Karttiminjärven, Pikku-Torkkelin ja Ison Torkkelijärven vedet. Karttiminjärven laskuojaa yhtyy etelästä Kallajärven laskuoja. Alueen eteläosassa sijaitsee kaksi järveä Laasolammi ja Kaakkolammi, jotka laskevat yhdessä Laasojärveen.[3]
Kokkilanselän alue (35.752)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kokkilanselän alue laskee alajuoksulle Aakkolanjokea pitkin Aakkojärveen. Kokkilanselkä on osa Mellinselkää ja ne muodostavat yhdessä Lutun, Kattilalahden, Kylmälammin ja Kopsamon kanssa useampialtaisen pääjärven, johon muut valuma-alueet tuovat vesistöalueen vedet. Ulpukkaojan valuma-alue tuo pienen valuma-alueensa Kukkolahteen, Juupajoki tuo Juupajoen alaosan alueen ja siihen laskevien Huikonjoen ja Rauhtianojan valuma-alueiden vedet ja se laskee Kylmälammiin. Pohjoisen Sahajoen valuma-alueen vedet otta Kopsamo vastaan ja välittää ne Kylmälammiin.[4]
Kokkilanselän alueella on neljä pientä järveä, jotka laskevat suoraan Mellinselkään. Itäpuolella sijaitseva Lammijärvi laskee Mellinselkään ja Vuorijärvi Kokkilanselkään. Kukkolahteen laskee Vähä Sorvajärvi ja Iso Sorvajärvi.[4]
Juupajoen alaosan alue (35.753)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Juupajoki on nimikkoalueensa pääuoma, joka laskee Kattilalahteen minne vesistöalue päättyy. Yläjuoksulla joen nimenä on Huikonjoki, joka alkaa ilmeisesti Jokihaarankankaalta ja loppuu Korkeakoskella Tehtaanjärvessä olevaan patoon. Korkeakoskelta on matkaa Kattilalahteen 6,4 kilometriä. Juupajoen sivuhaarat ovat lyhyitä ja sen valuma-aluekin on pieni. Alueella ei esiinny järviä.[5]
Huikonjoen valuma-alue (35.754)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Juupajoen yläjuoksu on nimeltään Hiukonjoki. Nimi vaihtuu valuma-alueen rajalla Tehtaanjärven padolla. Pato sijaitsee Juupajoen Korkeakoskella. Yläjuoksulla Huikonjoki alkaa latvahaarassa, jossa Kuivajärven laskuoja Kuivajärvenoja ja Aituanjoki yhtyvät toisiinsa. Valuma-alueella sijaitsee 32 yli hehtaarin kokoista järveä, joista enemmistö sijaitsee Siikanevan kaakkoispuolisella järviylängöllä. Huikonjoen varteen laskevat pienet Kaakkolammi ja Vuorijärvi. Kuivajärveen laskevat yläjuoksulta Pirttijärvi ja Saarijärvi, sekä niiden ympäristöstä vielä Piikainlammi ja Mustalammi. Kuivajärven eteläosiin laskevat vielä Karhujärvi ja Ahvenjärvi.[6]
Aituanjoen yläpäähän yhtyvät luoteesta Jouttijoki ja lounaasta toinen oja. Ojaa myöten laskee 12 järveä, joista voi mainita Aittolammi, Iso Hanhijärvi, Keskinen Hanhijärvi, Puhdelammi, Rimminjärvenlakkari, Rimminjärvi, Suojärvenlakkari, Suojärvi ja Vähä Vuorijärvi.[6]
Järviylängön järvistä puolet kuuluu Huikonjoen valuma-alueeseen, ja Siikanevalta alkava Jouttijoki virtaa niiden keskellä. Joen itäpuolella ovat Kuhajärvi, Vähä Haukijärvi, Jouttijärvi, Iso Haukijärvi, Kirveslammi ja Mustalammi. Siikanevan jälkeen siihen yhtyy lännestä sivuoja, joka on Vääräjärven laskuoja. Muut järvet jäävät näiden eteläpuolelle. Järvet sijaitsevat Siikajärven ympärillä ja ne ovat Saarijärvi, Peräjärvi ja Kailajärvi.[6]
Rauhtianojan valuma-alue (35.755)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ojan laaja valuma-alue on verrattain tasainen ja siksi soistunut alue. Valuma-alueella on runsaasti metsäojia ja niiden johto-ojia, jotka yhtyvät Rauhtianojaan ja joka tuovat sadannan nopeasti Kopsamoon. Valuma-alueen latva-alueella sijaitsee vain kaksi pientä järveä. Ne ovat Lakuanjärvi ja Musturinlammi.[7]
Sahajoen valuma-alue (35.756)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sahajoen valuma-alueella sijaitsee 56 vähintään hehtaarin kokoista järveä, sillä se on maastoltaan vaihteleva ja sen valuma-alueen pinta-ala on suurin. Sen laskujokena on Sahajoki, joka alkaa Hulippaasta ja laskee Kopsamoon. Hulipas kerää vesiä kolmelta suunnalta. Ellinoja tuo luoteesta Lylyn suunnalta laskuvesiä, koillisesta tule Iso-Liesin kautta vesiä ja Rassinoja tuo idän suunnaltaa Väihijärven ympäristön vesiä. Ellinojan valuma-alueella sijaitsevat esimerkiksi Ala-Lylyjärvi, Ylä-Lylyjärvi, Iso-Karvia, Murojärvi ja Kalliojärvi. Suoraan Sahajokeen laskee Hirvijärven ja Pylkinjärven kautta tuleva vesireitti. Sen alueella sijaitsee esimerkiksi Muhujärvi ja Luhtaanjoen yläpuolella esimerkiksi Vähä Petääjärvi, Iso Petääjärvi ja Iso Valkeajärvi sekä metsämaajärvet Vähä Heinäjärvi, Iso Heinäjärvi, Kartiskajärvi ja Ahvenjärvi.[8]
Ulpukkaojan valuma-alue (35.757)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ulpukkaoja laskee Kokkilanselän Kukkolahteen. Ojaan yhtyy sivulta lyhyt oja Isosta Kukkojärvestä. Järven valuma-alue on pieni ja sen sisällä sijaitsevat kaksi pientä järveä Vähä Kukkojärvi ja Kalaton.[9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Leppähampaanjoen valuma-alue (35.75) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 18.2.2018.
- ↑ a b Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
- ↑ a b Laasojärvi, Orivesi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.10.2019.
- ↑ a b Kokkilanjärvi, Juupajärvi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.10.2019.
- ↑ Juupajoki, Juupajärvi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.10.2019.
- ↑ a b c Huikonjoki, Juupajärvi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.10.2019.
- ↑ Rauhtionoja, Juupajärvi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.10.2019.
- ↑ Hulipas, Juupajoki (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.10.2019.
- ↑ Ulpukkaoja, Juupajärvi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.10.2019.