Máni
| Máni | |
|---|---|
| Μάνη | |
 |
|
  Máni |
|
| Sijainti | |
| Merialue | Joonianmeri |
| Vesialue | Messenianlahti, Lakonianlahti |
| Valtio | |
| Valtio |
 Kreikka |
| Alue | Peloponnesos |
| Alueyksikkö | Messenia ja Lakonia |
| Kunta | Anatolikí Máni, Dytikí Máni |
| Asutuskeskukset | Gýtheio, Areópoli |
Máni (kreik. Μάνη) on niemimaa Peloponnesoksen etelärannikolla Kreikassa. Se on Peloponnesoksen etelärannikon kolmesta niemimaasta keskimmäinen ja eteläisin.[1][2]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eteläisellä Peloponnesoksen niemimaalla sijaitseva Máni on karu jatke Taÿ́getos-vuorijonolle.[1] Lännessä niemimaa rajautuu Välimereen kuuluvaan Messenianlahteen, jonka toisella puolella on Messenian niemimaa, ja idässä puolestaan Lakonianlahteen, jonka toisella puolella on Maléan niemimaa. Máni ulottu näistä kolmesta niemimaasta eteläisimmäksi,[3] ja sen eteläisin kärki Taínaron eli Matapáksen (Matapanin) niemi on koko Manner-Kreikan eteläisin piste. Pituutta Mánin niemimaalla on 45 kilometriä.[1]
Tavallisesti Máni jaetaan kahteen osaan, Lakonian Mániin eli sisempään Mániin sekä Messenian Mániin eli ulompaan Mániin. Messenian Máni käsittää alueen rannikon ja Taÿ́getos-vuoriston välissä Kalamátan kaupungista Oítylon kylään saakka. Loput niemimaasta eli Oítylosta etelään kuuluu Lakonian Mániin.[2] Hallinnollisesti niemimaan alue kuuluu Peloponnesoksen alueseen ja tarkemmin länsiosaltaan Messenian alueyksikön Dytikí Mánin (”Läntinen Máni”) kuntaan sekä itäosaltaan Lakonian alueyksikön Anatolikí Mánin (”Itäinen Máni”) kuntaan.
Mánin perinteinen keskus on 888 asukkaan (vuonna 2011) Areópoli.[2] Niemimaan suurin asutus on sen koillisosassa sijaitseva Gýtheion kaupunki. Diróksen tippukiviluolat sijaitsevat 11 kilometrin päässä Areópolista etelään.[2]
Historia, väestö ja kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Niemimaan asukkaat, mánilaiset (kreik. μανιάτες, maniátes), katsovat polveutuvansa suoraan antiikin spartalaisista. Nimitys ”mánilaiset” tulee kreikan kielen sanasta manía (μανία). Kerrotaan, että Spartan alettua heikkenemään Lykurgoksen säätämille laeille uskolliset asukkaat katsoivat paremmaksi muuttaa vuorille kuin ryhtyä palvelemaan vieraita hallitsijoita. Mánilaisiin liittyi myöhemmin lisää väkeä, jotka olivat lähteneet pakoon miehittäjiä. Mánilaisten mukaan he ovat ainoita kreikkalaisia, jotka eivät ole koskaan alistuneet vieraan vallan alaisuuteen, eivätkä myöskään osmanit onnistuneet kukistamaan heitä. Kreikan vapaussota sai alkunsa Mánilta ja Areópolista vuonna 1821, ja mánilaiset osallistuivat siihen innokkaasti. Vapaussodasta seurasi lopulta Kreikan itsenäistyminen. Siihen saakka mánilaiset olivat eläneet heimopäälliköiden johtamissa heimoissa.[2]
Niemimaalla on vain vähän hedelmällistä viljelysmaata, mikä on aiheuttanut riitoja väestön keskuudessa. Esimerkiksi verikostoa on esiintynyt. Mánilaiset ovat rakentaneet korkeita tornitaloja turvapaikoikseen.[2] Mánin niemimaata onkin aikaisemmin kutsuttu nimellä ”Máïna Polýpyrgos” eli ”monitorninen Máïna”.[1] Torneistaan tunnetaan erityisesti Vátheian kylä, joka sijaitsee lähes niemimaan eteläkärjessä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Máni Encyclopædia Britannica Online. Encyclopædia Britannica Inc. Viitattu 25.3.2012. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Hellander, Paul: Greece, s. 204–206. Lonely Planet, 2008. ISBN 1741046564 Teoksen verkkoversio (viitattu 25.3.2012). (englanniksi)
- ↑ Πελοπόννησος. Peloponnese. Road tourist map. Οδικός τουριστικός χάρτης 1:250 000. Rafina, Kreikka: ΕΚΔΟΣΕΙΣ ΟΡΑΜΑ (ORAMA EDITIONS). ISBN 978-960-91593-0-2. (kreikaksi) (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Máni Wikimedia Commonsissa
