Niuvanniemen sairaala

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Niuvanniemen sairaala
Sairaalan hallintorakennus
Sairaalan hallintorakennus
Sijainti
Osoite Niuvankuja 65
70240 Kuopio
Koordinaatit 62°54′54″N, 027°37′25″E
Organisaatio
Rahoitus hyvinvointialueet, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Tyyppi psykiatrinen sairaala
Erikoisala oikeuspsykiatria
Historia
Perustettu 1885
Linkki
Kotisivut https://www.niuva.fi/
Sairaalan suljettu ulkoilualue.
Sairaalan asuntola-aluetta.

Niuvanniemen sairaala on toinen Suomen kahdesta valtion oikeuspsykiatrisesta sairaalasta Vanhan Vaasan sairaalan lisäksi [1]. Molemmissa hoidetaan tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoitoon määrättyjä potilaita ja ne toimivat suoraan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisuudessa [1]. Oikeuspsykiatrisina sairaaloina ne tarjoavat erityistason oikeuspsykiatrista hoitoa, kuntoutusta ja tutkimusta [1].

Niuvanniemen potilaista enemmistö on oikeuspsykiatrisia potilaita, joilla yleensä tarkoitetaan rikokseen syyllistyneitä henkilöitä, jotka on jätetty mielentilatutkimuksessa havaitun mielisairauden vuoksi syyntakeettomana oikeudessa tuomitsematta [2]. Loput sairaalan potilaista ovat hyvinvointialueensa lähetteellä tahdosta riippumattomassa hoidossa mielenterveyslain 6 §:n mukaisina erityisen vaarallisina tai vaikeahoitoisina potilaina [3].

Kuopion Niuvan kaupunginosassa[4] sijaitsevaa Niuvanniemen sairaalaa on johtanut vuodesta 2022 lääketieteen tohtori Allan Seppänen [5]. Sairaalan yhteydessä toimii Niuvanniemen valtakunnallinen poliklinikka [6].

Toiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niuvanniemen sairaala on Pohjoismaiden suurin vaativan erityistason hoitoa, asiantuntijapalveluita ja mielentilatutkimuksia tuottava oikeuspsykiatrinen sairaala. Sairaalan neljästätoista osastosta viisi on tutkimus- ja vakautusosastoja, kolme kuntoutusosastoja ja viisi jatkokuntoutusosastoja sekä yksi lapsille ja nuorille suunnattu osasto [7]. Paikkoja sairaalassa on 297 [7]. Yhteensä vuonna 2023 hoidettiin tai tutkittiin 342 potilasta henkilökunnan ollessa noin 779 henkeä [8]. Niuvanniemen sairaalassa tuotetaan noin puolet Suomen kaikista mielentilatutkimuksista [9].

Hoitoajat sairaalassa ovat yleensä pitkiä: oikeuspsykiatrisilla potilailla keskimäärin noin seitsemän vuotta ja vaikeahoitoisilla noin kuusi ja puoli vuotta [8]. Pisimmät hoitoajat ovat olleet yli 30 vuotta [8]. Niuvanniemen sairaalasta pois siirtyessä tuomitsematta jätetyt sekä vaaralliset ja/tai vaikeahoitoiset potilaat siirtyvät pääsääntöisesti hyvinvointialueiden psykiatrisiin sairaaloihin, joskus avohoitoon [1].

Vuodesta 2024 lähtien avohoitoa on voitu toteuttaa myös sairaalan omalla poliklinikalla [6]. Valtakunnallisena poliklinikkana se tarjoaa viranomaisille konsultaatiotukea, oikeuspsykiatrisia riskiarvioita sekä hoito- ja kuntoutussuunnitelmatukea eri organisaatioille, esimerkiksi väkivaltakäyttäytymisen kuntouttamisessa tai erilaisten psykiatristen häiriöiden tunnistamisessa ja kohtaamisessa [6].

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1885 perustettu Niuvanniemen sairaala on Suomen vanhin toiminnassa oleva psykiatrinen sairaala [1], jonka ensimmäiseksi ylilääkäriksi nimettiin valtiopäivämiehenäkin toiminut Axel August Hårdh [10].

Paikkoja oli aluksi 130 kivuten vuosisadan loppuun mennessä yli kolmeensataan [11]. Alkuvuosina oikeuspsykiatristen potilaiden määrä oli vähäinen moninkertaistuen vuosisadan puoleen väliin mennessä [11]. 1940-luvulta alkaen Niuvanniemen sairaala oli oikeuspsykiatristen potilaiden pääasiallinen hoitopaikka Suomessa [11].

Sairaala sijoitettiin Fagernäsin maatilan alueelle Niuvanniemen kylään sen terapeuttisena pidetyn luonnonkauneuden tähden [10]. Silloinen Lapinlahden sairaalan ylilääkäri Thiodolf Saelan oli tehtäväkseen saanut paikan etsinnän, josta hän Niuvan löytäessään virkkoi:

»Luonto on varustanut tämän paikan niin suurilla etuisuuksilla, ettei muita Kuopion lähellä sijaitsevia paikkoja voi tämän puolesta siihen verratakaan.»
(ylilääkäri Thiodolf Saelan ylistää Niuvan luontoa psykiatrisessa hoidossa [12])

Profiloituminen oikeuspsykiatrian erikoissairaalaksi kulminoitui vuonna 1983, kun Kuopion yliopistoon (nyk. Itä-Suomen yliopisto) perustettiin oikeuspsykiatrian professuuri ja sairaalan johtava lääkäri, dosentti Panu Hakola nimettiin Suomen ensimmäiseksi oikeuspsykiatrian professoriksi [11]. Samalla sairaala alkoi toimia yliopiston oikeuspsykiatrian klinikkana [11]. Nykyisin Itä-Suomen yliopiston oikeuspsykiatrian professorina toimii tieteellisistä ansioistaan mm. Matti Äyräpään palkinnon vuonna 2022 saanut Jari Tiihonen [13].

Toimintaa ohjaavaa lainsäädäntöä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja Niuvanniemen sairaalan potilaita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaarlo Kramsu oli sairaalan tunnettu potilas.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e Ahlgrén-Rimpiläinen, Aulikki ym.: ”3 Valtion mielisairaalat”, Oikeuspsykiatria. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2024. ISBN 978-952-408-207-5 Teoksen verkkoversio.
  2. ↑ Niuvanniemen sairaala: Tuomitsematta jätetyt oikeuspsykiatriset potilaat niuva.fi. Viitattu 26.8.2024.
  3. ↑ Mielenterveyslaki. Määritä julkaisija!
  4. ↑ Haku:Niuvanniemen sairaala Kuopion karttapalvelu. Kuopion kaupunki. Viitattu 31.8.2016.
  5. ↑ Inkinen, Sanna: Niuvanniemen sairaalan uusi johtaja on valittu. Savon Sanomat, 18.8.2022. Savon Media Oy.
  6. ↑ a b c Niuvanniemen sairaala: Niuvanniemen valtakunnallinen poliklinikka niuva.fi. Viitattu 26.8.2024.
  7. ↑ a b Niuvanniemen sairaala: Osastojen esittely niuva.fi. Viitattu 26.8.2024.
  8. ↑ a b c Niuvanniemen sairaala: Toimintakertomus. Niuvanniemen sairaala, 2023. Teoksen verkkoversio.
  9. ↑ Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Tilastotietoa oikeuspsykiatrian tehtäväalueen päätöksistä thl.fi. Viitattu 26.8.2024.
  10. ↑ a b Vuorio, Kaija: Niuva: Niuvanniemen sairaala 1885–1952. Niuvanniemen sairaala, 2010. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
  11. ↑ a b c d e Malmivuori, Jorma: Niuvanniemen sairaalan historia 1885-1985. Kuopion yliopisto, 1985. ISBN 9517804830
  12. ↑ Achté, Kalle; Suominen, Jaakko & Tamminen, Tapani: Seitsemän vuosikymmentä suomalaista psykiatriaa. Suomen psykiatriyhdistys, 1983. ISBN 951-99461-2-8
  13. ↑ Niuvanniemen sairaala: Itä-Suomen yliopiston oikeus­psykiatrian klinikka niuva.fi. Viitattu 26.8.2024.
  14. ↑ Oulun kaupunginkirjasto: Vaikeat vuodet Oulu – Pohjoista kirjallisuutta. Oulun kaupunginkirjasto. Viitattu 26.8.2024.
  15. ↑ Ote väestötietojärjestelmästä 28.11.2012. Helsingin maistraatti / MLang. Viitattu 16.12.2017.
  16. ↑ Kuolleita. Helsingin sanomat, 13.1.1916. Helsingin Uusi Kirjapaino-osakeyhtiö. Artikkelin verkkoversio.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Ahlgrén-Rimpiläinen, Aulikki ym. (2024). Oikeuspsykiatria. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. ISSN ISBN 978-952-408-207-5 [verkkojulkaisu]. Teoksen verkkoversio
  • Kela, Rea (2023). Niuvan porteilla: Elämäni Niuvanniemen sairaalassa. Books on Demand. ISBN: 9789528033561.
  • Malmivuori, Jorma (1985). Niuvanniemen sairaala 1885–1985. Kuopion yliopisto. ISBN: 9517804830.
  • Niuvanniemen sairaala (2021). Niuvanniemen sairaalan hoito- ja kuntoutusmuotojen opas 2021. Teoksen verkkoversio
  • Vuorio, Kaija (2010). Niuva: Niuvanniemen sairaala 1885–1952. Juvenes Print Oy. Tampere. ISBN: 9789529274673.
  • Vuorio, Kaija (2011). Niuva: Niuvanniemen sairaala 1953–2010. Juvenes Print Oy. Tampere. ISBN: 9789515333759.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Niuvanniemen_sairaala&oldid=22603945”