Sodan tuulet
| Sodan tuulet | |
|---|---|
| The Winds of War | |
 Suomenkielisen dvd-julkaisun kansi |
|
| Kestoaika | 883 min |
| Alkuperämaa | Yhdysvallat |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Verkko | ABC |
| Tuotanto | |
| Ohjaaja(t) | Dan Curtis |
| Käsikirjoittaja(t) | Herman Wouk |
| Tuotantoyhtiö(t) | ABC |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
Sodan tuulet (The Winds of War) on toisesta maailmansodasta kertova yhdysvaltalainen jatkuvajuoninen televisiosarja vuodelta 1983. Se perustuu Herman Woukin samannimiseen romaaniin vuodelta 1971, jonka pohjalta kirjailija itse viimeisteli sarjan käsikirjoituksen alkuperäisen käsikirjoittajan kuoltua. Lähes 15-tuntisen sarjan on tuottanut ja ohjannut Dan Curtis ABC-televisiokanavalle.[1][2] Ennätyskallis mutta myös ennätyssuuren tv-yleisön Yhdysvalloissa saanut sarja sai vuonna 1988 peräti 27-tuntisen jatkosarjan Sodan muisto, joka ei kuitenkaan menestynyt vaan tuotti taloudellisia tappioita[3].
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tarinan keskiössä on amerikkalainen upseeriperhe toisen maailmansodan varhaisvaiheen Berliinissä. Isä Victor ”Pug” Henry toimii siellä Yhdysvaltojen sotilasattašeana, ja mukana on myös hänen vaimonsa Rhoda sekä heidän kolme aikuistuvaa lastaan, Warren, Byron ja Madeline. Sarjassa seurataan myös juutalaista Jastrowin perhettä. Victor Henrystä tulee presidentti Rooseveltin tärkeä Euroopan-asiantuntija, joka tapaa sarjan kuluessa muun muassa Hitlerin ja Stalinin. Sarjan tapahtumat ulottuvat keväästä 1939 aina Pearl Harborin taisteluun ja sitä seuranneeseen Yhdysvaltojen mukaantuloon.[4]
Rooleissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Robert Mitchum | … | Victor ”Pug” Henry |
| Polly Bergen | … | Rhoda Henry |
| Jan-Michael Vincent | … | Byron Henry |
| Ali MacGraw | … | Natalie Jastrow |
| Ben Murphy | … | Warren Henry |
| Lisa Eilbacher | … | Madeline Henry |
| Peter Graves | … | Palmer ”Fred” Kirby |
| John Houseman | … | Aaron Jastrow |
| David Dukes | … | Leslie Slote |
| Ralph Bellamy | … | presidentti Franklin D. Roosevelt |
| Victoria Tennant | … | Pamela Tudsbury |
| Jeremy Kemp | … | prikaatinkenraali Armin von Roon |
| Chaim Topol | … | Berel Jastrow |
| Günter Meisner | … | Adolf Hitler |
| Anton Diffring | … | Joachim von Ribbentrop |
| Reinhard Kolldehoff | … | Hermann Göring |
| Howard Lang | … | Winston Churchill |
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sodan tuulet oli yksi siihen asti suurisuuntaisimmista television draamatuotannoista. Sitä valmisteltiin 14 vuotta ja kuvattiin 13 kuukautta kuudessa maassa yli 40 miljoonan dollarin budjetilla.[5] Sarjan markkinointibudjetti vastasi yli puolta tuotantobudjetin koosta.[2]
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sarja sai Yhdysvalloissa ensiesityksellään 140 miljoonaa katsojaa, mikä rikkoi siihen asti Juuret-televisiosarjalla (1977) olleen katsojaennätyksen 135 miljoonaa[2]. Sodan tuulet sai suuren suosion monissa muissakin maissa, mutta sitä myös arvosteltiin muun muassa saippuaoopperamaisesta tyylistä.[5] Televisiouusinnan alla 1986 Helsingin Sanomien Pertti Avola kutsui sarjaa teennäiseksi ja huonosti näytellyksi tusinatavaraksi.[4]
Jatkosarja Sodan muisto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sodan tuulten tarina jatkuu vuoden 1988 minisarjassa Sodan muisto (War and Remembrance), joka esitettiin Suomessa syksyllä 1990. Se oli Sodan tuuliakin suurisuuntaisempi panostus, mutta aiheutti ABC:lle arviolta 30–40 miljoonan tappiot ja käytännössä lopetti suurten tv-draamasarjojen tuotannot Yhdysvalloissa vuosiksi.[6][3].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Sodan tuulet AllMoviessa. (englanniksi)
- ↑ a b c Verkkola, Tuija: Toisen maailmansodan kertauskurssi. Helsingin Sanomat, 20.2.1983, s. 29.
- ↑ a b Meisler, Andy: The Epic That Sank A Genre The New York Times. 3.11.2002. Viitattu 12.5.2018.
- ↑ a b Avola, Pertti: Sodan tuulet puhaltavat taas. Helsingin Sanomat, 8.6.1986, s. 92.
- ↑ a b Unger, Arthur: 'The Winds of War' turns epic events into soap opera The Christian Science Monitor. 4.2.1983. Viitattu 11.5.2018.
- ↑ Avola, Pertti: Massiivinen Sodan muisto -sarja tekee lähihistoriasta viihteellistä näennäisdraamaa. Helsingin Sanomat, 17.10.1990, s. D17.
