The Ventures

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
The Ventures
Tiedot
Toiminnassa 1958–
Tyylilaji instrumentaalirock, soft rock
Kotipaikka Tacoma, Washington, Yhdysvallat
Laulukieli englanti
Jäsenet

Don Wilson († 2022)
Nokie Edwards
Gerry McGee
Bob Spalding
Leon Taylor
Entiset jäsenet

Bob Bogle
Howie Johnson
Mel Taylor
John Durrill
Joe Barile
Dave Carr
Biff Vincent
Leisha Soukary
Jonell Calendar
George T. Babbitt, Jr.
Paul Warren
Levy-yhtiö

Dolton, Liberty, United Artists, Capitol, GNP Crescendo, Blue Horizon
Aiheesta muualla
Kotisivut

The Ventures on vuonna 1958 perustettu yhdysvaltalainen yhtye, joka soittaa instrumentaalirockia. Yhtyeen musiikki on paikoin hyvin lähellä surfmusiikkia ja rautalankamusiikkia. Samantyyppinen yhtye on muiden muassa brittiläinen The Shadows, joka on soittanut pääasiassa instrumentaalimusiikkia. The Venturesin nykykokoonpanossa ei enää soita yhtään alkuperäisjäsentä. Yhtye tunnettiin aikanaan nopeasta levytystahdistaan: vuonna 1965 yhtyeeltä ilmestyi peräti 11 albumia. Viime vuosina yhtye on levyttänyt harvakseltaan, mutta keikkailee edelleen ahkerasti. Yhtyeen tunnetuimpia kappaleita ovat muun muassa ”Walk, Don’t Run”, ”Hawaii Five-O” ja ”Surf On Guitar”. The Ventures on käynyt kerran myös Suomessa vuonna 1989 Tavastia-klubilla kokoonpanolla Jerry McGee, Don Wilson, Bob Bogle ja Mel Taylor. Sali oli täynnä rautalankamusiikin harrastajia, niin kuuntelijoita kuin soittajia.

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1959-61: Yhtyeen perustaminen ja ensimmäiset levyt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

The Venturesin perustivat vuonna 1959 Bob Bogle (soolokitara) ja Don Wilson (komppikitara). He tapasivat työskennellessään samalla rakennustyömaalla. Miehet ostivat halvat kitarat, opettelivat soittamaan niitä sekä saivat mukaan vaihtuvia basisteja ja rumpaleita, joiden kanssa aloittivat keikkailun. Aluksi he käyttivät nimeä The Versatones, kunnes Wilsonin äiti ehdotti heille the Ventures-nimeä. Tässä vaiheessa Nokie Edwards liittyi mukaan pysyväksi basistiksi. Ensimmäinen pysyvä rumpali oli nimeltään George Babbitt. He päättivät ajalle varsin epätyypillisesti julkaista omakustannesinglen ja vieläpä itse säveltää molemmat kappaleet! B-puolen kappale oli hyvin ajanmukainen, teinibailuista kertova laulukappale nimeltään Cookies and Coke, mutta a-puolella olikin instrumentaali nimeltään the Real McCoy. Kappaleessa Wilson imitoi kitaralla Grandpa Amos-nimistä hahmoa samannimisestä elokuvasta. Singlen myötä yhtye päätti keskittyä instrumentaalimusiikkiin ja pian rumpaliksi vaihtui Skip Moore. Seuraavan singlen kappaleeksi Bogle nappasi Chet Atkinsin levyltä Walk Don´t Run-nimisen instrumentaalivedon. Se julkaistiin aluksi yhtyeen omalla Blue Horizon-merkillä, mutta kuultuaan kappaleen seatlelainen Dolton Records nappasi yhtyeen itselleen ja julkaisi singlen uudelleen kaikkialla Yhdysvalloissa. Siitä tulikin sitten Venturesin ensimmäinen hitti, joka nousi listojen toiselle sijalle. [1]

Juuri menestyksen kynnyksellä Moore päättikin erota ja tilalle astui Howie Johnson, joka soitti Venturesin neljällä ensimmäisellä pitkäsoitolla. Vielä vuoden 1960-puolella Dolton Records ehti julkaista bändin hittikappaleen nimeä kantavan ensialbumin. Tämä nousi albumilistan sijalle 11. Nimikappale on edelleen yhtyeen tunnetuimpia kappaleita. Vielä samana vuonna julkaistiin singlenä kappale nimeltään Perfidia, joka nousi singlelistalla sijalle 15. Seuraavana vuonna julkaistiin pikkukiekkona kappale Ram-Bunk-Shush, joka saavutti sijan 29. Samana vuonna bändi aloitti runsastahtisen pitkäsoittojen julkaisun, joka jatkui yli kaksi vuosikymmentä! Vuonna 1961 julkaistiin levyt the Ventures, Another Smash! ja The Colorful Ventures. Jälkimmäinen aloitti the Venturesien teemalevyjen sarjan: the Colorful Ventures-levyn jokaisen biisin nimessä on joku väri. Seuraavan levynteon aikaan Howie Johnson päätti erota yhtyeestä, koska joutui Venturesin kiirellisen levytystahdin ja keikkailun vuoksi olemaan paljon erossa perheestään.[2] Hänet korvasi Mel Taylor, joka soitti yhtyeessä aina kuolemaansa saakka, mutta oli 70-luvulla yhtyeestä poissa 7 vuotta. Samaan aikaan Nokie Edwards ja Bob Bogle vaihtoivat keskenään soittimiaan. Aiemmin he olivat tehneet niin Nokien tekemien kappaleiden kohdalla, mutta koska soolokitarointi sujui Nokielta Bobia paremmin, tuli ratkaisusta pysyvä.[3]

1962-63: Teemalevyillä tanssivillityksistä surfiin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1961 lopussa Yhdysvallat valtasi Twist-nimisen tanssin huuma, jota The Ventures päätti hyödyntää seuraavan vuoden teemalevyillään. [4] Julkaistiin levyt nimeltään Twist With the Ventures ja The Ventures Twist Party Vol.2. [5] Saman vuoden aikana Twist-huuma vaihtuikin Mashed Potato-nimisen tanssin villitykseksi. [6] Varsin pian tämän jälkeen yhtyeeltä ilmestyi levy nimeltään Mashed Potatoes And Gravy [7] Levyn Spudnik-niminen kappale päätyi vuonna 1994 the Lively Onesin uudelleennimeämänä Surf Rider-versiona Quentin Tarantinon Pulp Fiction-elokuvaan. [8] Koska tanssi-innostukset vaihtuivat taajaan, yhtye nimesi viimeisen tähän aihepiiriin liittyvän teema-albumin yleisesti Going to the Ventures Dance Partyksi.[9] Vielä vuoden lopussa julkaistiin The Ventures Play Telstar, the Lonely Bull-niminen pitkäsoitto, joka nousi korkeimmalle Yhdysvaltojen listoilla Venturesien albumeista saavuttaen sijan 8 ja saaden kultaa. [10] Vuonna 1962 the Ventures tuli hyvin suosituksi Japanissa, joten yhtyeen keulamiehet Bogle ja Wilson lähtivät sinne kiertueella taustamuusikkoina paikallisia soittajia. [11]

Kun surf-musiikista oli pikkuhiljaa tullut 1960-luvun alkupuolella suosittua Yhdysvalloissa, oli varsin luontevaa, että the Venturesin seuraava teemalevy tehtiin tästä musiikista.[12] Itseasiassa yhtyeen ensimmäistä Walk Don´t Run-hittiä on pidetty ensimmäisenä surf-kappaleena. [13] The Lively Ones sai Venturesin kappaleeseen pohjautuvasta Surf Rideristaan ainakin paikallisen hitin vuonna 1962 [14], mutta vielä isommaksi hitiksi nousi The Chantaysin Pipeline.[15] Niinpä Venturesin versiointi kyseisestä kappaleesta sai kunnian aloittaa vuonna 1963 ilmestyneen Surfing-albumin. Merkille pantavaa on, että tämän levyn 12 kappaleesta 9 on bändin itsensä kynäilemiä. [16] Kaikesta huolimatta yhtye ei päättänyt profiloitua pelkäksi surf-musiikkia esittäväksi orkesteriksi. Hyvin voimakas irtiotto edellisestä levystä oli seuraava The Ventures Play The Country Classics. [17] Luultavasti idea syntyi soolokitaristi Edwardsin rakkaudesta country-musiikkiin, koska hän soitti tätä musiikinlajia ennen the Venturesiin liittymistään Buck Owensin bändissä. [18] Levyllä ei hätyytelty Yhdysvaltojen listojen kärkipaikkoja [19], joten seuraavaksi The Ventures päätti kokeilla yhteistyötä laulaja Bobby Veen kanssa. Vaikka tällä Bobby Vee Meets the Ventures-nimisellä lätyllä vain kaksi kappaleista oli täysin instrumentaaleja, ei tämäkään levy noussut listojen ykkössijoille,[20] joten the Ventures palasi instrumentaalimusiikkiin seuraavalla Let´s Go-albumilla. Edellisistä poiketen levyllä ei ole mitään teemaa. [21] Paluu yhtyeen twist-albumeja edeltävään tyyliin kannatti: levy saavutti Billboardissa sijan 30.[22] Juuri ennen levyn ilmestymistä yhtye teki yhteistyösopimuksen Mosrite-yhtiön kanssa, joka halusi ryhtyä valmistamaan bändille omaa kitaramallia. The Ventures sitten sekä mainosti kitaroita että soitti niillä vuoteen 1967 asti. [23]

1964-65: Avaruusmusiikkia ja päivän hittejä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi 1964 alkoi hyvin rohkealla vedolla: heti tammikuussa julkaistiin Ventures In Space, jolla yhtye nimensä mukaisesti yhdisteli surfmusiikkia ja Star Trek-sarjan avaruussoundeja. [24] Julian Copen mukaan yhtye teki tuolloin parhaimman ja kokeellisimman levynsä, jolla se oli paljon aikaansa edellä esittäen albumillaan jo tulevan psykedeliasuuntauksen kaltaisia kappaleita. [25] Mahdollisena innoittajana pitkäsoitolle saattoi toimia The Marketts, [26], jonka Out Of Limits-hittikappaleen the Ventures versio levyn alussa varsin komeasti. [27] Kokeilu kuitenkin kannatti: albumi nousi seuraavassa kuussa Billboardin listalla sijalle 27. [28] Luultavasti juuri tästä levystä rumpali Janne Haavisto ja kitaristi Mikko Lankinen saivat innoituksen perustaa oman instrumentaalista avaruuspsykedeliaa soittaneen yhtyeensä Laika & the Cosmonautsin [29] Tähän viittaa Cosmonautsien ensilevyn takakannen kuva, jossa parodioidaan Ventures In Spacen vastaavaa kuvaa. [30] [31] Seuraavalla The Fabulous Ventures-nimisellä älpyllä bändi jatkoi osittain edellisen levyn linjoilla, mutta osittain se palasi tuttuun turvalliseen instrumentaaliversioiden tekemiseen päivän hiteistä. Erityisesti albumin kuusi omatekoista kappaletta vaikuttavat edellisen ylijääneiltä kappaleilta, näistä hienoimpina mainittakoon Journey To the Stars ja Eleventh Hour. [32] Seuraavaksi yhtye päätti tehdä uuden, surf-tyylisen versioinnin ensimmäisestä Walk, Don´t Run -hitistään. Sen perään laitettiin asianmukaisesti ´64. Bändi sai pitkästä aikaa uudella versiolla top10 hitin. Luonnollisesti singleä seurasi pitkäsoitto nimeltään Walk, Don´t Run Vol.2 [33]Sekin nousi Billboardin listalla sijalle 17. [34] Koska yhtyeen jäsenet eivät kiertuekiireiden vuoksi päässeet ensilevyn kanteen kauniin mallin kanssa, ottivat he kaiken ilon irti Vol.2:sen kansikuvassa. Ensimmäisen albumin solmussa olevat soittajat olivat levy-yhtiön työntekijöitä. [35] Vuonna 1964 yhtye palasi Japaniin ja tällä kertaa mukaan lähti koko yhtye. Kuten Beatleseilla tuhannet kirkuvat fanit olivat heitä vastassa lentokentällä. Vuonna 1965 edelliseltä levyltä julkaistiin kappale Diamond Head singlenä, joka nousi ykköseksi Japanin listoilla. [36]

Vuoden 1965 aloitti levy nimeltään The Ventures Knock Me Out. Sillä Ventures suuntautui yhä enemmän päivän hitteihin, koska pitkäsoitto sisälsi vain 4 bändin itsetekemää kappaletta. Vaikka the Beatles oli ollut jo reilun vuoden suuressa suosiossa, the Ventures ei ollut tätä yhtyettä versioinut. Tilanne korjautui uuden levyn aloittavalla tuoreelle I Feel Fine -hitillä. [37] Seuraavaksi julkaistiin pelkästään Japanissa livelevy The Ventures In Japan. Se nauhoitettiin Tokiossa Kosei Nenkin -konserttisalissa. [38] Seuraavan kansainvälisen On Stage-julkaisun the Ventures tiettävästi nauhoitti studiossa heittäen kerralla purkkiin livebravuureitaan. Yleisön äänet lisättiin jälkeenpäin, kuten tuolloin tapana oli. [39] Samana vuonna ilmestyi neljän levyn sarja, jossa The Ventures opetti, kuinka heidän kappaleitaan soitellaan. [40] Toinen vuoden varsinainen studiolevy sai nimen the Ventures a Go-Go. Tällä albumilla yhtye tarttui the Rolling Stonesin materiaaliin, kun levyn aloitti yhtyeen tuorein hitti (I Can´t Get No) Satisfaction. Löyhänä teemana oli nimen go-go, jonka johdosta pitkäsoitolta löytyy sellaiset yhtyeen itse tekemät kappaleet kuin Go-Go Slow, A Go-Go Guitar ja A Go-Go Dancer.[41] Kun bändin suosio oli valtaisaa Japanissa, päätti Liberty julkaista toisen pelkästään sinne suuntautuvan levyn nimeltään The Ventures in Japan vol.2.[42] Levyrikkaan vuoden päätti bändin ensimmäinen joululevy nimeltään The Ventures´ Christmas Album. Varsin leikkisästi yhtye soitti tuttujen joulukappaleiden alkuun ja väleihin pätkän aiemmista kappaleistaan. [43]

1966-67: Ajat muuttuvat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koska vuoden 1965 a Go-Go levy nousi sijalle 16 Yhdysvaltojen Billboardissa,[44] päätti the Ventures jatkaa hyvin samoilla linjoilla seuraavan vuoden ensimmäisellä Where the Action Is-älpyllä. Homman nimi oli tällä kertaa action, josta johtuen levyltä löytyy lainakappale Actionin lisäksi sellaiset yhtyeen itse tekemät kappaleet kuin Stop Action, Action Plus ja Little Bit of Action. [45] Populaarimusiikissa alkoi kuitenkin puhaltaa uudet tuulet, josta johtuen levy saavutti Billboardissa vain sijan 33. [46] Seuraavan levyn teemaksi yhtye päätti ottaa muutamien televisiosarjojen tunnarit. Tällä alunperin pelkkää yhtyeennimeä kantaneella levyllä kuultiin versiot niin Batman Themestä, The Man From U.N.C.L.E.sta kuin Secret Agent Manista. Bändi kynäili pitkäsoitolle 7 aiheisiin liittyvää omaa kappaletta. Pian levy-yhtiö kuitenkin mainosti levyä Batman Theme-nimellä, jotta sitä ei sotkettaisi yhtyeen toiseen, myöskin pelkkää bändinimeä kantavaan albumiin.[47] Levy kuitenkin möi vielä edeltäjäänsäkin heikommin,[48] joten yhtye päätti tarttua the Byrdsin ja Mamas & the Papasin kaltaisten uusien artistien kappaleisiin. Seuraavalla Go With Venturesilla oli versiot niin Eight Miles Highista, Monday, Mondaysta kuin California Dreamin´ista. Kappaleet esitettiin kuitenkin vanhalla Ventures-tyylillä.[49] Materiaalin päivityksen johdosta myynti nousi hieman, mutta top20iin sillä ei päästy. [50] Kun the Troggs sai hitin Wild Thing-kappaleestaan, päätti the Ventures tehdä teemalevyn tuon laulun ympärille. Villiä tunnelmaa lisättiin tällä Wild Things!-nimen saaneella älpyllä Mosriten fuzz-pedalilla ja aiempaan malliin yhtye teki levylle nimikappaleen jatkeeksi sellaiset biisit kuin Fuzzy and Wild, Wild Child, Wild Trip, Wildcat ja How Now Wild Cow. [51] Levy möi hieman edeltäjäänsä paremmin, mutta tämän jälkeen the Venturesin albumien myynnissä näkyi laskeva trendi paria poikkeusta lukuunottamatta.[52]

Vuonna 1966 Frank Zappa julkaisi Mothers-yhtyeensä kanssa Freak Out!-nimisen levyn.[53] Päivän sana oli siis "friikata", niinpä Ventures tarttui siihen. Yhtyeen tapauksessa kyse oli tietysti kitarafriikkauksesta, joten ensimmäisen vuoden 1967 levyn nimeksi tuli Guitar Freakout. Zappan musiikkia bändi ei kuitenkaan ryhtynyt versioimaan, vaan albumin nimibiisin yhtye teki itse ja kuulostaa siinä kaksi kertaa tapahtuvasta kitarajuoksutuksesta huolimatta täysin itseltään. Lainakappaleosastolla puolestaan versioitiin niin Motown-hittejä kuin the Monkeesin I´m a Believer.[54] Liberty-yhtiö, joka oli ostanut Dolton Recordsin vuonna 1963, päätti lakkauttaa alamerkkinsä, joten Guitar Freakout jäi sitten the Venturesin viimeiseksi levyksi tuolle levymerkille. [55] Seuraavat kaksi The Ventures-albumia, On Stage, Encore! ja Pops In Japan julkaistiin vain Japanissa. Ensimmäinen oli jälleen Tokiosta nauhoitettu livelevy, toinen puolestaan japanilaisia popkappaleita studiossa versioiva pitkäsoitto. [56] [57] Samana vuonna ilmestynyt the Beatlesin mestariteos Sgt Peppers Lonely Hearts Club Band ei voinut olla vaikuttamatta myös the Venturesiin. Niinpä se versioi seuraavalla Super Psychedelics-albumillaan Beatlesin ennen levyä singlenä julkaiseman Strawberry Fields Foreverin. Pitkäsoitolla oli jälleen kuitenkin myös 7 omatekoista kappaletta, joissa monessa on tietenkin käytetty "psychedelic"-sanaa. [58] $1,000,000 Weekend-levyllä yhtye kuitenkin palasi souliin ja päivän kevyempiin hitteihin versioiden mm. Otis Reddingin Respectin, Bobby Hebbin Sunnyn ja Gary Lewisin & the Playboysin Sealed With a Kissin. Aiemmista poiketen albumilla ei ollut yhtään omatekoista kappaletta. [59]

1968-72: Yhtyeen alamäki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1968 alussa alkoi the Venturesin alamäki. Seuraavat kolme levyä, Flights Of Fantasy, the Horse ja Underground Fire jäivät kaikki Billboradin top100:n ulkopuolelle.[60] Japanissa menestys jatkui, joten pelkästään siellä julkaistiin samalla konseptilla kuin aiemmin pitkäsoitto Pops In Japan No.2.[61] Kova takaisku yhtyeelle oli myös soolokitaristi Nokie Edwardsin lähtö. Hän oli kertonut Wilsonille olevansa väsynyt soittamaan aina uudelleen samoja kappaleita. [62] Hänet korvasi Gerry McGee. Yhtyeeseen liittyi kosketinsoittajaksi John Durrill. Yllättäen bändin televisiosarjaan tekemä single Hawaii-Five-O nousi Yhdysvaltojen listan neljänneksi. [63] Seuraavana vuonna julkaistiin luonnollisesti samanniminen levy, joka sekin nousi Billboardissa sijalle 11. Samana vuonna ilmestynyt Swamp Rock-albumi puolestaan pääsi vain sijalle 81. [64] Nimensä mukaisesti pitkäsoitto sisälsi instrumentaaliversioita sellaisista päivän hiteistä kuten Honky Tonk Woman, Proud Mary ja Green River. [65] Pops in Japan-teemaa jatkettiin julkaisemalla jälleen pelkästään Japanissa Golden Pops-niminen levy. [66]

Vuonna 1970 yhtyeeltä ilmestyi kymmenenvuotisen levytystaipaleen juhlistamiseksi tuplalevy 10th Anniversary Album, jolla bändi jatkoi paljolti edellisen kansainvälisen levyn linjoilla.[67] Billboardissa se pääsi sijalle 91, joka jäi bändin viimeiseksi top100 albumisijoitukseksi.[68] Vuonna 1971 bändin albuminjulkaisut alkoivat New Testament-nimisellä lätyllä, jolla yhtye versio mm. Led Zeppeliniä ja Santanaa. Arvostelija Bruce Ederin mukaan McGee yltää kitaroinnillaan niin Claptonin, Jimmy Pagen kuin George Harrisonin tasolle. [69] Japanijulkaisuja jatkettiin jälleen pelkästään siellä ilmestyneellä Pops In Japan ´71-levyllä.[70] Seuraavaksi yhtye tarttui jälleen TV-teemaan ja julkaisi levyn Theme From "Shaft" . Arvostelija Eder kyselee, kuka mahtoi kaivata tuolloin instrumentaaliversiota Isaac Hayesin hyvin vahvasti tulkitsemasta kappaleesta. [71] Se pääsi kuitenkin niukinnaukin Billboardin top200-listalle sijoittuen 195:ksi.[72] Seuraavana vuonna julkaistu Joy! The Ventures Play the Classics jäikin sitten viimeiseksi Billboardiin nousseeksi yhtyeen levyksi sijalle 146.[73] Nimensä mukaisesti the Ventures versioi sillä niin Beethovenia, Mozartia, Ravelia, Prokofjevia kuin Tsaikovskia. Ederin mukaan levy kuulostaa paikoin E.L.O.:lta.[74] Levyn jälkeen Durrill ja McGee päättivät erota. Seuraavalla Rock And Roll Forever-albumilla yhtye palasi juurilleen, jonka johdosta levylle tehtiin uusia versiota bändin vanhoista rokkikappaleista sekä versioitiin ensimmäistä kertaa esim. Link Wrayn Rumble. Vierailevina kitaristeina levyllä olivat Canned Heatista tutut Harvey Mandel ja Larry Taylor.[75] Levynteon jälkeen Nokie Edwards teki paluun soolokitaraan. Vuonna 1973 Mel Taylor päätti erota, koska halusi keskittyä soolouraansa. Taylorin korvasi Joe Barile. [76]

1973-83: Pohjanoteerauksia ja levytystauko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poikkeuksellisesti vuosi 1973 jäi väliin ilman uutta the Venturesin studiolevyä. Vuonna 1974 yhtye päätti ensin versioida the Carpentersin kappaleita levyllä The Ventures Play the Carpenters, [77]sitten Jim Crocen lauluja levyllä The Jim Croce Songbook.[78] Vuosi 1976 alkoi Hollywood-nimisellä yhteistyölevyllä japanilaisen Yuya Uchidan kanssa, joka julkaistiin vain Uchidan kotimaassa. [79] Samana vuonna levy-yhtiö United Artists teki tempun, joka hakee vertaistaan rockmusiikin historiassa: se pisti studiomuusikot soittamaan discoa levylle nimeltään Rocky Road! Aivan loppuun asti pokka ei riittänyt, sillä albumin artistiksi nimettiin the New Ventures. Tiettävästi ainoa yhtyeen jäsenien panos pitkäsoitolla oli Boglen ja Wilsonin osuus säveltämisessä kappaleessa the Stroke. [80] [81] Vuonna 1977 koko yhtye palasi studioon ja TV-teemojen pariin levyllä TV Themes. [82] Vuonna 1979 Mel Taylor palasi rumpuihin [83] ja yhtyeeltä ilmestyi Latin Album, jolla bändi palasi latinalaiseen musiikkiin ensi kertaa sitten The Ventures Play Telstar -albumin. Tämä ja kolme seuraavaa levyä ilmestyivät kuitenkin vain Japanissa. [84] Heti seuraavan vuosikymmenen ensimmäisenä vuotena the Ventures julkaisi jälleen Chameleon-nimisen levyn.[85] Vuonna 1981 perässä seurasi Pops In Japan ´81. [86] Pitkään yhtyeen levy-yhtiönä toiminut Liberty julkaisi vuonna 1982 albumin Last Album On Liberty. [87] Viimeiseksi the Venturesin 80-luvun studiolevyksi jäi vuonna 1983 ilmestynyt yhdysvaltalaisen avaruuden asuttamiseen tähtäävän L5 Societyn yhtyeeltä tilaama levy nimeltään NASA 25th Anniversary Commemorative Album.[88] Vuosina 1970-82 yhtye julkaisi lukuisia livealbumeja Japanissa. [89]

1992-2009: Uusi tuleminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1992 Japanissa julkaistiin levy Say Yes, koska oli kulunut 30 vuotta the Venturesin ensimmäisestä kiertueesta siellä. [90] Levytysrintamalla yhtye aktivoitui jälleen kuitenkin vasta vuonna 1996, jolloin julkaistiin ennen levyttämätöntä materiaalia sisältänyt Wild Again. Levy julkaistiin ensin Japanissa, mutta vuotta myöhemmin myös Yhdysvalloissa.[91] Soolokitaraan Edwardsin tilalle oli jälleen vaihtunut Gerry McGee, mutta Nokie teki elämänsä loppuun saakka vierailuja niin yhtyeen keikoilla kuin levyilläkin. Pian levyn ilmestymisen jälkeen yhtye kohtasi vakavan takaiskun: Mel Taylor poistui keskuudestamme! Bändi mietti homman lopettamista kokonaan, mutta Mel oli sanonut pojalleen Leonille, että tämän pitää jatkaa the Venturesin rumpalina, mikäli hänelle sattuu jotakin. Leon Taylor tarttui toimeen ja on edelleen yhtyeen rumpali.[92] Seuraavana vuonna julkaistiin Melin muistolle akustinen Wild Again II - Tribute to Mel Taylor. [93] Vuonna 1998 perään ilmestyi konserttitaltiointi Wild Again Concert '97. [94] Seuraavana vuonna yhtyeen levytystahti alkoi muistuttaa 60-lukua, kun julkaistiin levyt New Depths, Walk Don´t Run 2000, V-Gold Live, Play Runaway ja 40th Anniversary V-Gold.[95]

Uusi vuosituhat aloitettiin Acoustic Rock-nimisellä julkaisulla.[96] Vuonna 2002 the Ventures päätti tehdä uuden joululevyn nimeltään Christmas Joy, jolla oli myös muutama uudelleenversiointi vanhalta joulualbumilta.[97] Seuraavana vuonna yhtye päätti muutaman oman 60-luvun hittinsä lisäksi versioida muitakin tuon vuosikymmenen hittejä levyllä Your Hit Parade 60`s [98] Vuonna 2005 the Ventures palasi japanilaisen popmusiikin pariin albumilla J-Rock Summer Wind - Melodies In Memories[99] sekä kantriversiointiin levyllä Classic Country Plus [100] Tässä vaiheessa Bob Bogle päätti jäädä yhtyeestä pois. Hänen tilalleen tuli Bob Spalding, joka on edelleen yhtyeessä. Bogle kuoli vuonna 2009. [101] Vuonna 2006 ilmestyi toinen osa 60-luvun hiteistä nimellä Your Hit Parade II Featuring Screen Hits![102] 60-luvun hittejä versioitiin lisää vuoden 2007 levylle Rocky[103] sekä vuoden 2008 albumille Play the Ventures.[104]

2010- : Kaikkien alkuperäisjäsenten kuolemat, yhtyeen nykytilanne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun yhtye ei ollut koskaan tehnyt koko levyllistä the Beatlesin kappaleista, päätettiin tämä tehdä vuonna 2010 levylle In My Life. [105] Vuonna 2013 bändi palasi japanilaiseen popmusiikkiin levyllä The Ventures Play Yuming[106] Samana vuonna ilmestyi vielä osittain uusia remixejä sisältänyt Then, Now and Forever [107] Osittain vanhaa materiaalia sisälsi myös vuonna 2014 ilmestynyt Sounds Of Summer[108] Seuraavana vuonna Don Wilson päätti vetäytyä eläkkeelle. Spalding vaihtoi bassosta komppikitaraan ja Spaldingin poika Ian tuli yhtyeeseen uudeksi jäseneksi bassokitaraan. Wilson kuoli vuonna 2022 Tacomassa, Washingtonissa, jolloin hän oli 88-vuotias. Kun Nokie Edwards poistui keskuudestamme vuonna 2018,[109] päätti the Ventures aktivoitua levyttämään. Here We Go Again! sisältää yhden levyn tuoretta materiaalia ja toisen levyllisen vanhempaa, joissa kitaristeina ovat niin Edwards kuin McGee. Jälkimmäinen oli levynteon aikaan jäänyt yhtyeestä pois ja näinollen Bob Spaldingista tuli soolokitaristi, pojastaan Ianista komppikitaristi ja uutena jäsenenä bassonvarteen tarttui Luke Griffin. [110] Gerry McGee kuoli seuraavana vuonna. [111] Tämän jälkeen levytysrintamalla oli pitkään hiljaista, mutta yllättäen vuonna 2022 Japanissa julkaistiin suureksi osaksi omatekoista materiaalia sisältävä New Space-pitkäsoitto. Levy julkaistiin seuraavana vuonna myös Yhdysvalloissa. [112]

Vuosina 1984-2022 on julkaistu lukuisia the Venturesin livealbumeja erityisesti Japanissa, missä yhtyeen suosio on pysynyt edelleen korkeana. Bändi on myöskin 2000-luvulta lähtien levyttänyt ja julkaissut vanhoja kappaleitaan uusiksi useilla levyillä. [113] The Ventures oli kiertueilla ahkerasti Japanissa 60-luvulta aina vuoteen 2004 asti. Viime vuosina se on esiintynyt lähinnä Yhdysvalloissa. [114]

Kokoonpano

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen kokoonpano

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnetuin kokoonpano

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuperäinen kokoonpano

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Bob Bogle (soolokitara)
  • Don Wilson (komppikitara)
  • Nokie Edwards (bassokitara)
  • George Babbitt (rummut)

Diskografia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albumit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Walk Don´t Run (1960)
  • The Ventures (1961)
  • Another Smash!!! (1961)
  • The Colorful Ventures (1961)
  • Twist with the Ventures (1961)
  • The Ventures Original Four (1961)
  • Twist Party, Vol. 2 (1962)
  • Mashed Potatoes And Gravy (1962)
  • Going to the Venture's Dance Party! (1962)
  • The Ventures Play "Telstar" and "The Lonely Bull" (1962)
  • Surfing (1963)
  • Ventures Play the Country Classics (1963)
  • Let's Go! (1963)
  • Ventures in Space (1963)
  • The Fabulous Ventures (1963)
  • Walk, Don´t Run, Vol. 2 (1964)
  • The Ventures Knock Me Out! (1965)
  • The Ventures In Japan (1965) (Live)
  • The Ventures On Stage (1965) (Live)
  • Play Guitar, Vol. 1 (1965)
  • Play Guitar, Vol. 2 (1965)
  • Play Guitar, Vol. 3 (1965)
  • Play Guitar, Vol. 4 (1965)
  • Ventures A Go-Go (1965)
  • The Ventures in Japan, Vol. 2 (1965) (Live)
  • The Ventures' Christmas Album (1965)
  • Adventures in Paradise (1965)
  • Where the Action Is! (1966)
  • The Ventures Play the "Batman" Theme (1966)
  • All About The Ventures (1966)
  • Go With The Ventures! (1966)
  • Wild Things! (1966)
  • Guitar Freakout (1967)
  • The Ventures on Stage Encore (1967) (Live)
  • Pops in Japan (1967)
  • Super Psychedelics (1967)
  • $ 1,000,000 Weekend (1967)
  • Play Guitar, Vol. 7 (1967)
  • The Ventures Live, Again! (1967) (Live)
  • Flights of Fantasy (1968)
  • The Horse (1968)
  • The Ventures in Tokyo '68 (1968) (Live)
  • Underground Fire (1968)
  • Pops in Japan, Vol. 2 (1968)
  • Hawaii Five-O (1969)
  • Swamp Rock (1969)
  • The Ventures (1969)
  • Live! The Ventures (1970) (Live)
  • Golden Pops (1970)
  • The Ventures' 10th Anniversary Album (1970)
  • New Testament (1971)
  • Pops in Japan '71 (1971)
  • Theme from "Shaft" (1971)
  • The Ventures on Stage '71 (1971) (Live)
  • Joy! The Ventures Play the Classics (1972)
  • Rock & Roll Forever (1972)
  • The Ventures on Stage '72 (1972) (Live)
  • Pops in Japan '73 (1973)
  • The Ventures on Stage '73 (1973) (Live)
  • The Ventures Play the Carpenters (1974)
  • Best of Pops Sounds (1974)
  • The Jim Croce Songbook (1974)
  • The Ventures on Stage '74 (1974) (Live)
  • The Ventures Special '74 on Japanese Tour (1974) (Live)
  • Now Playing (1975)
  • The Ventures on Stage '75 (1975) (Live)
  • Hollywood (1976)
  • Rocky Road: The New Ventures (1976)
  • Sunflower '76 (1976)
  • The Ventures on Stage '76 (1976) (Live)
  • Live in Japan '77 (1977) (Live)
  • TV Themes (1977)
  • Latin Album (1979)
  • Chameleon (1980)
  • Super Live '80 (1980) (Live)
  • 60´s Pops (1981)
  • Pops in Japan '81 (1981) (Live)
  • St. Louis Memory (1982)
  • The Last Album on Liberty (1982)
  • NASA 25th Anniversary Commemorative Album (1983)
  • Live in Japan '65 (1995)
  • The Ventures Favorites (1996)
  • Wild Again (1996)
  • Wild Again II - Tribute to Mel Taylor (1997)
  • Wild Again Concert '97 (1998)
  • New Depths (1999)
  • V-Gold Live (1999)
  • Play Runaway (1999)
  • 40th Anniversary V-Gold (1999)
  • Walk Don´t Run 2000 (1999)
  • Live in Japan 2000 (2000) (Live)
  • Acoustic Rock (2000)
  • Plays Southern All Stars (2001)
  • The Ventures Play the Greatest Instrumental Hits (2002)
  • Christmas Joy (2002)
  • Gold (2003)
  • In Japan Live 2000 (2003) (Live)
  • In Japan Live 2002 (2003) (Live)
  • Your Hit Parade 60`s (2003)
  • Ventures Forever (2004)
  • Summer & Winter: Live (2004) (Live)
  • J-Rock Summer Wind - Melodies In Memories (2005)
  • Classic Country Plus (2005)
  • Live Best Hits (2006) (Live)
  • Live in Seattle USA (2006) (Live)
  • Your Hit Parade II: Featuring Screen Hits (2006)
  • Rocky (2007)
  • Play the Ventures (2007)
  • In My Life (2010)
  • the Ventures Play Yuming (2013)
  • Then, Now and Forever (2013)
  • Sounds Of Summer (2014)
  • Here We Go Again! (2018)
  • New Space (2022)

Kokoelmat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Tarantella/Memphis (1963)
  • Running Strong (1966)
  • The Versatile Ventures (1966)
  • 8 Miles High (1967)
  • Guitar Genius of The Ventures (1967)
  • Pops in Japan/Pops in Japan Vol. 2 (1968)
  • Super Group (1969)
  • More Golden Greats (1970)
  • Ventures (1971)
  • A Decade with The Ventures (1971)
  • Only Hits (1973)
  • Legendary Masters (1975)
  • 15th Anniversary Album: 15 Years of Japanese Pops (1975)
  • The Ventures' 15th Anniversary (1975)
  • The Very Best of The Ventures (1975)
  • Early Sounds of The Ventures (1976)
  • 20 Greatest Hits (1977)
  • Rare Collections for Great Collectors (1980)
  • The Best 10, Vol. 2 (1980)
  • The Ventures Greatest Hits (1981)
  • The Very Best of The Ventures (1981)
  • Heritage Series: Movie Themes (1983)
  • Heritage Series: Spotlight (1983)
  • The Ventures Today (1983)
  • Best of The Ventures (1986)
  • The Collection (1986)
  • Compact Ventures (1987)
  • The Best of The Ventures (1987)
  • Radical Guitars (1987)
  • Walk Don't Run: All Time Greatest Hits (1990)
  • EP Collection (1990)
  • Legendary Masters: The Best of The Ventures (1990)
  • Greatest Hits (1992)
  • Legends of Rock 'n' roll (1992)
  • Only the Hits (1992)
  • Play the Hits (1995)
  • Greatest Hits (1996)
  • Tele-Ventures: The Ventures Perform the Great TV Themes (1996)
  • The Ventures (1997)
  • In the Vaults (1997)
  • Play Guitar, Vols. 1 & 2 (1997)
  • Play Guitar, Vols. 3 & 4 (1997)
  • The Ventures (1997)
  • 36 All Time Greatest Hits (1997)
  • Play Guitar With The Ventures (1997)
  • Stars On Guitars (1998)
  • EP Collection, Vol. 3 (1998)
  • Play Guitar, Vols. 1-4 & 7 (1998)
  • In the Vaults, vol. 2 (1998)
  • The Ventures (1999)
  • Best of The Ventures: Walk Don't Run (2000)
  • Play Screen Themes (2000)
  • Gold (2000)
  • Hawaii Five-O: Remixed Hits & More (2000)
  • Ventures Gold, Vol. 2 (2000)
  • Story (2000)
  • The Ulmitate Collection (2001)
  • The Ventures Play The Greatest Surfin' Hits of All Time (2001)
  • Ventures Gold, Vol. 3 (2001)
  • Hyper Gold (2002)
  • Surf Rock Anthology (2002)
  • The Ventures Play the Greatest Instrumentall Hits of All Time (2002)
  • Surfin' With The Ventures (2003)
  • All Time Greatest Hits (2003)
  • The Ventures Play The Greatest Instrumental Hits of All Time, Vol. 2 (2003)
  • Guitar Legends (2004)
  • Surfin' to Baja (2004)
  • Best of, Vol. 1-2 (2004)
  • In Japan, Vol. 1-2 (2004) (Live)
  • Pops a la Carte (2004)
  • Pops in Japan, Vol. 1-2 [Bonus Tracks] (2004) (Live)
  • Super Deluxe (2004)
  • Super Now (2004)
  • Walk Don't Run: Very Best Of (2004)
  • Sixties Guitar Party (2004)
  • Ventures (2005)
  • In the Vaults, Vol. 3 (2005)
  • Alive Five-O Greatest Hits Live (2005) (Live)
  • 10th Anniversary Album [Special Version] (2005)
  • Gold (2005)
  • Guitar Power (2005)
  • Rock 'n' roll Adventure (2005)
  • Secret Agent Man (2005)
  • Super Hits (2005)
  • The Ventures Single Collection, Vol. 2 (2005)
  • Wipe Out (2005)
  • Gretest Gold (2006)
  • Best of The Ventures (2006)
  • Surf In Galazy (2006)

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ https://www.allmusic.com/artist/mn0000921965
  2. ↑ https://www.allmusic.com/artist/mn0000921965
  3. ↑ https://tacomatales.org/2023/01/10/the-ventures/
  4. ↑ https://www.libraryofdance.org/dances/twist/
  5. ↑ https://www.discogs.com/artist/65376-The-Ventures
  6. ↑ https://www.linkedin.com/pulse/unraveling-mashed-potato-dance-craze-steve-toll-qegue
  7. ↑ https://www.discogs.com/master/432459-The-Ventures-Mashed-Potatoes-And-Gravy
  8. ↑ https://www.rollingstone.com/tv-movies/tv-movie-lists/pulp-fiction-soundtrack-songs-tarantino-14045/dick-dale-and-his-del-tones-misirlou-627562/
  9. ↑ https://www.discogs.com/master/391578-The-Ventures-Going-To-The-Ventures-Dance-Party
  10. ↑ https://www.allmusic.com/artist/mn0000921965
  11. ↑ https://tacomatales.org/2023/01/10/the-ventures/
  12. ↑ https://www.britannica.com/art/surf-music
  13. ↑ http://www.surfzupband.com/surf-music--.html
  14. ↑ https://www.allmusic.com/album/surf-rider%21-mw0000627349
  15. ↑ https://secondhandsongs.com/work/26462/all
  16. ↑ https://www.discogs.com/release/1749028-The-Ventures-Surfing
  17. ↑ https://www.discogs.com/release/3030791-The-Ventures-The-Ventures-Play-The-Country-Classics
  18. ↑ https://www.nytimes.com/2018/03/16/obituaries/nokie-edwards-whose-guitar-drove-the-ventures-is-dead-at-82.html
  19. ↑ https://elpee.jp/album/The%20Ventures%20Play%20The%20Country%20Classics/The%20Ventures/
  20. ↑ https://elpee.jp/album/Bobby%20Vee%20Meets%20The%20Ventures/Bobby%20Vee/
  21. ↑ https://www.allmusic.com/album/lets-go%21-mw0000468983
  22. ↑ https://elpee.jp/album/Let%27s%20Go%21/The%20Ventures/
  23. ↑ https://www.guitarplayer.com/gear/classic-gear-the-mosrite-ventures-model
  24. ↑ https://www.allmusic.com/album/ventures-in-space-mw0000372293
  25. ↑ https://www.headheritage.co.uk/unsung/thebookofseth/the-ventures-in-space
  26. ↑ https://www.allmusic.com/album/out-of-limits%21-mw0000646758
  27. ↑ https://www.headheritage.co.uk/unsung/thebookofseth/the-ventures-in-space
  28. ↑ https://elpee.jp/album/%28The%29%20Ventures%20In%20Space/The%20Ventures/
  29. ↑ https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/11/22/laika-cosmonauts
  30. ↑ https://www.discogs.com/release/392220-The-Ventures-The-Ventures-In-Space
  31. ↑ https://www.discogs.com/release/2581172-Laika-The-Cosmonauts-Cmon-Do-The-Laika
  32. ↑ https://www.allmusic.com/album/the-fabulous-ventures-mw0000523016
  33. ↑ https://www.allmusic.com/album/walk-dont-run-vol-2-mw0000469197
  34. ↑ https://elpee.jp/album/Walk%2C%20Don%27t%20Run%2C%20Vol.%202/The%20Ventures/
  35. ↑ https://www.allmusic.com/album/mw0001226175
  36. ↑ https://tacomatales.org/2023/01/10/the-ventures/
  37. ↑ https://www.allmusic.com/album/the-ventures-knock-me-out%21-mw0000738573
  38. ↑ https://www.discogs.com/release/4822727-The-Ventures-Ventures-In-Japan
  39. ↑ https://www.allmusic.com/album/on-stage-mw0000857726
  40. ↑ https://www.allmusic.com/artist/the-ventures-mn0000921965#discography
  41. ↑ https://www.allmusic.com/album/ventures-a-go-go-mw0000468176
  42. ↑ https://www.allmusic.com/album/the-ventures-in-japan-vol-2-mw0000846856
  43. ↑ https://www.allmusic.com/album/the-ventures-christmas-album-mw0000264637
  44. ↑ https://elpee.jp/album/The%20Ventures%20A%20Go-Go/The%20Ventures/
  45. ↑ https://www.allmusic.com/album/where-the-action-is%21-mw0000904869
  46. ↑ https://elpee.jp/album/Where%20The%20Action%20Is/The%20Ventures/
  47. ↑ https://www.allmusic.com/album/the-ventures-1966--mw0000840709
  48. ↑ https://elpee.jp/album/The%20Ventures%2FBatman%20Theme/The%20Ventures/
  49. ↑ https://www.allmusic.com/album/go-with-the-ventures%21-mw0000855871
  50. ↑ https://elpee.jp/album/Go%20With%20The%20Ventures%21/The%20Ventures/
  51. ↑ https://www.allmusic.com/album/wild-things%21-mw0000857290
  52. ↑ https://elpee.jp/artist/The%20Ventures/
  53. ↑ https://www.discogs.com/master/36466-The-Mothers-Of-Invention-Freak-Out
  54. ↑ https://www.allmusic.com/album/guitar-freakout-mw0000904393
  55. ↑ https://www.discogs.com/label/35715-Dolton-Records?sort=year&sort_order=asc&page=1
  56. ↑ https://www.discogs.com/release/9828056-The-Ventures-On-Stage-Encore
  57. ↑ https://tosh.substack.com/p/the-ventures-pop-in-japan
  58. ↑ https://www.allmusic.com/album/super-psychedelics-mw0000905944
  59. ↑ https://www.allmusic.com/album/1000000-weekend-mw0000906996
  60. ↑ https://elpee.jp/artist/The%20Ventures/
  61. ↑ https://www.discogs.com/release/8280614-The-Ventures-Pops-In-Japan-No2
  62. ↑ https://www.nytimes.com/2018/03/16/obituaries/nokie-edwards-whose-guitar-drove-the-ventures-is-dead-at-82.html
  63. ↑ https://www.allmusic.com/artist/the-ventures-mn0000921965
  64. ↑ https://elpee.jp/artist/The%20Ventures/
  65. ↑ https://www.allmusic.com/album/swamp-rock-mw0000871038
  66. ↑ https://www.discogs.com/release/12007946-The-Ventures-Golden-Pops
  67. ↑ https://www.discogs.com/release/1768149-The-Ventures-10th-Anniversary-Album
  68. ↑ https://elpee.jp/album/The%20Ventures%2010th%20Anniversary%20Album/The%20Ventures/
  69. ↑ https://www.allmusic.com/album/new-testament-mw0000868440
  70. ↑ https://www.discogs.com/release/8753238-The-Ventures-Pops-In-Japan-71
  71. ↑ https://www.allmusic.com/album/theme-from-shaft-mw0001881764
  72. ↑ https://elpee.jp/album/Theme%20From%20Shaft/The%20Ventures/
  73. ↑ https://elpee.jp/album/Joy%2FThe%20Ventures%20Play%20The%20Classics/The%20Ventures/
  74. ↑ https://www.allmusic.com/album/joy%21-the-ventures-play-the-classics-mw0000847039
  75. ↑ https://www.discogs.com/release/2180801-The-Ventures-Rock-And-Roll-Forever
  76. ↑ https://www.allmusic.com/artist/the-ventures-mn0000921965
  77. ↑ https://www.allmusic.com/album/the-ventures-play-the-carpenters-mw0001232320
  78. ↑ https://www.allmusic.com/album/the-jim-croce-songbook-mw0000866843
  79. ↑ https://www.discogs.com/release/27212166-Yuya-Uchida-Meets-The-Ventures-Hollywood
  80. ↑ https://www.discogs.com/release/1723528-The-New-Ventures-Rocky-Road
  81. ↑ https://www.markprindle.com/ventures.htm#rocky
  82. ↑ https://www.discogs.com/release/10499542-The-Ventures-TV-Themes
  83. ↑ https://tacomatales.org/2023/01/10/the-ventures/
  84. ↑ https://www.discogs.com/release/13190563-The-Ventures-Latin-Album
  85. ↑ https://www.discogs.com/master/1118704-The-Ventures-Chameleon
  86. ↑ https://www.discogs.com/release/9597558-The-Ventures-Pops-In-Japan-81
  87. ↑ https://www.discogs.com/release/8054675-The-Ventures-Last-Album-On-Liberty
  88. ↑ https://levyikkuna.fi/p52311/ventures-nasa-25th-anniversary-album-lp
  89. ↑ https://www.discogs.com/artist/65376-The-Ventures?page=3
  90. ↑ https://www.discogs.com/release/11562086-The-Ventures-Say-Yes
  91. ↑ https://www.discogs.com/master/1068822-The-Ventures-Wild-Again-The-Ventures-Play-Heavy-Hitters
  92. ↑ https://tacomatales.org/2023/01/10/the-ventures/
  93. ↑ https://www.discogs.com/release/11561966-The-Ventures-Wild-Again-II-Tribute-To-Mel-Taylor
  94. ↑ https://www.discogs.com/release/22830338-The-Ventures-Wild-Again-Concert-97
  95. ↑ https://www.discogs.com/artist/65376-The-Ventures?page=5
  96. ↑ https://www.discogs.com/release/5520494-The-Ventures-Acoustic-Rock
  97. ↑ https://www.discogs.com/master/1599660-The-Ventures-Christmas-Joy
  98. ↑ https://www.discogs.com/release/11029645-The-Ventures-Your-Hit-Parade-60s
  99. ↑ https://www.discogs.com/release/10130086-The-Ventures-J-Rock-Summer-Wind-Melodies-In-Memories
  100. ↑ https://www.discogs.com/release/18740581-The-Ventures-Classic-Country-Plus
  101. ↑ https://www.allmusic.com/artist/the-ventures-mn0000921965
  102. ↑ https://www.discogs.com/release/15109278-The-Ventures-Your-Hit-Parade-II-Featuring-Screen-Hits
  103. ↑ https://www.discogs.com/release/11032879-The-Ventures-Rocky
  104. ↑ https://www.discogs.com/release/18811024-The-Ventures-Play-The-Ventures
  105. ↑ https://www.discogs.com/release/15109058-The-Ventures-In-My-Life
  106. ↑ https://www.discogs.com/release/16140700-The-Ventures-The-Ventures-Play-Yuming
  107. ↑ https://www.discogs.com/release/18755923-The-Ventures-Then-Now-and-Forever
  108. ↑ https://www.discogs.com/release/22840193-The-Ventures-Sounds-Of-Summer
  109. ↑ https://www.allmusic.com/artist/the-ventures-mn0000921965#biography
  110. ↑ https://www.discogs.com/release/19000252-The-Ventures-Here-We-Go-Again
  111. ↑ https://www.allmusic.com/artist/the-ventures-mn0000921965#biography
  112. ↑ https://www.stormsurgeofreverb.com/content/ventures-new-space-and-ventures-general-i-guess
  113. ↑ https://www.discogs.com/artist/65376-The-Ventures?page=4
  114. ↑ https://www.setlist.fm/search?query=the+ventures

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=The_Ventures&oldid=22689718”