Kari Jalonen
Kari Jalonen | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 6. tammikuuta 1960 Oulu |
Kansalaisuus | Suomi |
Jääkiekkoilija | |
Lempinimi | KooJii, Kojo, Kartsa, Nokka |
Pelipaikka | keskushyökkääjä |
Maila | oikea |
Pituus | 187 cm |
Paino | 84 kg |
Pelaajaura | |
Pääsarjaura | 1978–1996 |
Seurat |
Kärpät (SML) Calgary Flames (NHL) Colorado Flames (CHL) Edmonton Oilers (NHL) HIFK (SML) Skellefteå AIK (SEL) TPS (SML) Junkkarit HT (I-div) Lukko (SML) Rouen (Ligue Magnus) |
NHL-varaus | ei varattu |
Valmennusura | |
Vuodet | 1998– |
Seurat |
TPS (SML) Kärpät (SML) HIFK (SML) Torpedo Nižni Novgorod (KHL) Lev Praha (KHL) SC Bern (NLA) |
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: Suomi | |||
Miesten jääkiekko | |||
Alle 20-v. MM-kilpailut | |||
Hopeaa | Helsinki 1980 | jääkiekko |
Kari Jalonen (s. 6. tammikuuta 1960 Oulu) on suomalainen jääkiekkovalmentaja.[1] Hän toimi vuosina 2014–2016 Suomen maajoukkueen päävalmentajana ja vuodesta 2022 lähtien kahden vuoden sopimuksella Tšekin maajoukkueen päävalmentajana. Jalosella on takanaan myös menestyksekäs ura pelaajana.
Kari Jalonen on voittanut yhteensä 12 Suomen-mestaruutta, joista 4 päävalmentajana, 3 apuvalmentajana ja 5 pelaajana. Lisäksi hän on voittanut Sveitsin-mestaruuden valmentajana. Jalonen voitti Tšekin päävalmentajana pronssia vuonna 2022 Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuissa Tampereella.
Pelaajaura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uran alku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kari Jalonen aloitti kiekkoilijan uransa Oulussa Kärppien joukkueessa. Kärppien kakkoskentän keskushyökkääjänä, hänen laitahyökkääjänään pelasi Pekka Arbelius, ja he pääsivät myös vuoden 1981 maailmanmestaruuskisoihin Kärppien mestaruuskauden päätteeksi.
Seuraavaksi kaudeksi Kari Jalonen sai vastuulleen Kärppien ykköskentän johtamisen Mikko Leinosen siirryttyä NHL:ään. Jalosen maajoukkueuran huipennuksena voidaan pitää kotikisoja vuonna 1982, jolloin hän johti Leijonien ykköskentällistä, jossa pelasivat laitahyökkääjinä Reijo Leppänen ja Jari Kurri sekä puolustajana muun muassa Tapio Levo. Joukkue jäi niukasti mitalisarjan ulkopuolelle.
NHL ja HIFK:n kautta takaisin Kärppiin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kolmen vuoden aikana Jalonen keräsi 96 ottelussa 144 pistettä ja sai kutsun NHL:ään Calgary Flamesin riveihin kaudeksi 1982–1983. Kaudeksi 1983–1984 hänet siirrettiin Edmonton Oilersiin, mutta koska Jalonen ei onnistunut vakiinnuttamaan paikkaansa NHL:ssä, hän palasi Suomeen kaudeksi 1984–1985. Joukkueeksi oli vaihtunut Helsingin IFK. Kovin odotuksin kauteen lähtenyt IFK jäi pudotuspelien ulkopuolelle, joten paluu Ouluun oli edessä. Odotuksiin nähden epäonnistuneen kauden (18 pistettä 21 ottelussa) jälkeen Kärpissä peli loksahti kohdilleen, ja mies oli taas entisensä. Kaudella 1985–1986 Jalonen keräsi 54 pistettä 36 ottelussa. Seuraava kausi meni Jaloselta nappiin: 93 pistettä on edelleen SM-liigan yhden kauden piste-ennätys. Jalonen pelasi ennätyskaudellaan 44 runkosarjan ottelussa.
Saavutukset pelaajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pelaajana Kari Jalonen voitti viisi Suomen mestaruutta, joista yhden Kärpissä ja neljä Turun Palloseurassa. Mestaruuksien lisäksi hän sai yhden hopean ja kolme pronssia. Jalosella on hallussaan SM-liigan runkosarjan yhden kauden piste- (29+64=93 pistettä) ja syöttöennätykset (64 syöttöä) kaudelta 1986–1987 ja pudotusopelien kaikkien aikojen piste-ennätys 38+77=115 94 ottelussa. Jalosen seurat SM-liigassa olivat Kärpät (1978–1982, 1983–1984 ja 1985–1987), HIFK (1984–1985), TPS (1988–1993) ja Rauman Lukko (1993–1994). SM-liigan tähdistökentälliseen hänet valittiin vuosina 1987 ja 1989.
NHL:ssä Kari Jalonen pelasi vuosina 1982–1984 edustaen Calgary Flamesia ja Edmonton Oilersia. Kun huomioon otetaan pelaajat, jotka ovat pelanneet enemmän kuin neljä NHL-ottelua, Jalonen oli edelleen tammikuussa 2022 tehokkain suomalaislaukoja NHL:ssä[2]. Pelaamissaan 37 NHL-ottelussa Jalonen nimittäin laukoi 36 kertaa tehden 9 maalia, ja näin ollen hänen laukaisuprosenttinsa on 25[2].
Suomen jääkiekkomaajoukkueessa hän pelasi 152 ottelua ollen mukana muun muassa kuusissa maailmanmestaruuskisoissa ja Kanada-cupissa.
Valmennusura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kari Jalonen on yksi SM-liigan menestyneimpiä valmentajia. Hän on voittanut kolme Suomen-mestaruutta apuvalmentajana sekä neljä mestaruutta päävalmentajana ja kaksi Sveitsin mestaruutta päävalmentajana.
Kausina 1998–1999, 1999–2000 ja 2000–2001 Jalonen toimi kultaa voittaneessa Turun Palloseurassa Hannu Jortikan kakkosvalmentajana.
Päävalmentajana Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Päävalmentajaksi Oulun Kärppiin Kari Jalonen siirtyi kaudeksi 2004–2005, ja heti ensimmäisellä kaudella tuloksena oli Suomen-mestaruus. Seuraavalla kaudella Kärpät saavutti pronssia, ja kausina 2006–2007 ja 2007–2008 Kärpät voitti Jalosen valmennuksessa jälleen mestaruuden.
Kaudeksi 2008–2009 Jalonen siirtyi HIFK:n päävalmentajaksi.[3] Jalosen kolmannella valmennuskaudella 2010–2011 HIFK voitti kultaa kukistettuaan finaalisarjassa Espoon Bluesin.[4]
Päävalmentajana ulkomailla ja Suomen maajoukkueessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jalosen valmennusuran seuraava etappi oli KHL-liigassa pelaava venäläisseura Torpedo Nižni Novgorod. Hän valmensi joukkuetta puolitoista kautta, joulukuuhun 2012 asti.[5] Vuonna 2013 hän aloitti toisen KHL-joukkueen, Lev Prahan päävalmentajana.
Kesällä 2013 Jalonen valittiin Suomen jääkiekkomaajoukkueen päävalmentajaksi. Hänen pestinsä alkoi 1. kesäkuuta 2014 ja päättyi kevään 2016 MM-kisoihin.[6][7]
Kaudella 2016–2017 Jalonen valmensi Sveitsin National League A:ssa pelavaa SC Berniä.[7] Joukkue voitti Sveitsin-mestaruuden. Lokakuun lopussa 2017 Jalonen solmi Bernin kanssa vuoteen 2020 asti ulottuvan jatkosopimuksen.[8]
Kaudella 2018–2019 Jalonen johdatti SC Bernin jälleen Sveitsin mestaruuteen. Lokakuussa 2019 Jalonen allekirjoitti uuden kesään 2021 asti kestävän jatkosopimuksen. Kausi 2019–2020 päättyi kuitenkin potkuihin, kun SC Bern ilmoitti tammikuussa 2020 antaneensa potkut Jaloselle[9].
Maaliskuussa 2022 Jalonen solmi Tšekin maajoukkueen kanssa toukokuuhun 2024 kestävän päävalmentajasopimuksen.[10] Hän voittikin joukkueensa kera MM-pronssia Tampereella pidetyissä kisoissa keväällä 2022.
Saavutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen Jääkiekkomuseo aateloi Kari Jalosen Suomen Jääkiekkoleijonaksi numerolla 123 vuonna 2000.[11]
Pelaajana
- Suomen-mestaruudet vuosina 1981, 1989, 1990, 1991, 1993; hopeaa vuonna 1987; pronssia vuosina 1980, 1984, 1986, 1994
- SM-liigan parhaan tulokkaan Jarmo Wasama -palkinto vuonna 1979
- SM-liigan parhaan pistemiehen Veli-Pekka Ketola -palkinto vuonna 1987
- SM-liigan tähdistökentällisessä vuosina 1987, 1989
- SM-liigan yhden kauden piste-ennätys: 93 pistettä (vuonna 1987)
- Ranskan-mestaruus vuonna 1995, hopeaa vuonna 1996
Päävalmentajana
- Suomen-mestaruudet vuosina 2005, 2007, 2008, 2011
- Sveitsin-mestaruudet vuosina 2017, 2019
- SM-liigan parahaan valmentajan Kalevi Numminen -palkinnot vuosina 2005, 2007
- KHL-hopea vuonna 2014
- Maailmanmestaruuskilpailujen hopea vuonna 2016
- Maailmanmestaruuskilpailujen pronssi Tšekin päävalmentajana 2022
Perhe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kari Jalosen perheeseen kuuluu lääkäripuoliso Johanna ja kaksi täysi-ikäistä lasta.
Tilastot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Runkosarja | Pudotuspelit | Palkinnot | Arvokisat | |||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Kausi | Joukkue | Liiga | O | M | S | Pist. | RM | O | M | S | Pist. | RM | Turnaus | O | M | S | Pist. | RM | ||||||||||
1978–79 | Kärpät | SM-liiga | 36 | 13 | 13 | 26 | 30 | – | – | – | – | – | JMM | 6 | 3 | 3 | 6 | 2 | ||||||||||
1979–80 | Kärpät | SM-liiga | 28 | 23 | 24 | 47 | 16 | 6 | 3 | 5 | 8 | 2 | JMM | 5 | 3 | 5 | 8 | 0 | ||||||||||
1980–81 | Kärpät | SM-liiga | 35 | 16 | 34 | 50 | 22 | 12 | 7 | 14 | 21 | 20 | MM | 8 | 4 | 3 | 7 | 5 | ||||||||||
1981–82 | Kärpät | SM-liiga | 33 | 21 | 26 | 47 | 24 | 3 | 2 | 5 | 7 | 2 | KC | 5 | 0 | 1 | 1 | 4 | ||||||||||
MM | 7 | 3 | 4 | 7 | 0 | |||||||||||||||||||||||
1982–83 | Colorado Flames | CHL | 33 | 12 | 32 | 44 | 8 | – | – | – | – | – | MM | 6 | 3 | 2 | 5 | 0 | ||||||||||
Calgary Flames | NHL | 25 | 9 | 3 | 12 | 4 | 5 | 1 | 0 | 1 | 0 | |||||||||||||||||
1983–84 | Colorado Flames | CHL | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
Calgary Flames | NHL | 9 | 0 | 3 | 3 | 0 | – | – | – | – | – | |||||||||||||||||
Edmonton Oilers | NHL | 3 | 0 | 0 | 0 | 0 | – | – | – | – | – | |||||||||||||||||
Kärpät | SM-liiga | 14 | 6 | 15 | 21 | 17 | 10 | 5 | 12 | 17 | 10 | |||||||||||||||||
1984–85 | HIFK | SM-liiga | 21 | 9 | 9 | 18 | 10 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
1985–86 | Kärpät | SM-liiga | 36 | 19 | 35 | 54 | 46 | 5 | 2 | 3 | 5 | 14 | MM | 9 | 4 | 6 | 10 | 6 | ||||||||||
1986–87 | Kärpät | SM-liiga | 44 | 29 | 64 | 93 | 30 | 9 | 3 | 7 | 10 | 12 | MM | 10 | 2 | 3 | 5 | 0 | ||||||||||
1987–88 | Skellefteå AIK | Elitserien | 22 | 9 | 18 | 27 | 16 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
1988–89 | TPS | SM-liiga | 44 | 18 | 56 | 74 | 40 | 10 | 4 | 14 | 18 | 8 | MM | 10 | 5 | 9 | 14 | 0 | ||||||||||
1989–90 | TPS | SM-liiga | 37 | 19 | 31 | 50 | 12 | 9 | 5 | 8 | 13 | 10 | ||||||||||||||||
1990–91 | TPS | SM-liiga | 26 | 4 | 22 | 26 | 18 | 9 | 3 | 4 | 7 | 2 | ||||||||||||||||
1991–92 | TPS | SM-liiga | 44 | 10 | 21 | 31 | 8 | 3 | 0 | 1 | 1 | 0 | ||||||||||||||||
1992–93 | Junkkarit HT | I-divisioona | 26 | 21 | 45 | 66 | 28 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
TPS | SM-liiga | 6 | 0 | 0 | 0 | 6 | 9 | 2 | 3 | 5 | 2 | |||||||||||||||||
1993–94 | Kärpät | I-divisioona | 28 | 21 | 46 | 67 | 22 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
Lukko | SM-liiga | 18 | 3 | 10 | 13 | 2 | 9 | 1 | 2 | 3 | 4 | |||||||||||||||||
1994–95 | Dragons de Rouen | Ranska | 23 | 16 | 18 | 34 | 4 | 8 | 5 | 13 | 18 | 4 | ||||||||||||||||
1995–96 | Dragons de Rouen | Ranska | 18 | 8 | 26 | 34 | 27 | 5 | 4 | 4 | 8 | 0 | ||||||||||||||||
2 kautta | yhteensä | NHL | 37 | 9 | 6 | 15 | 4 | 5 | 1 | 0 | 1 | 0 | ||||||||||||||||
14 kautta | yhteensä | SM-liiga | 422 | 190 | 360 | 550 | 281 | 94 | 38 | 77 | 115 | 86 | ||||||||||||||||
1 kausi | yhteensä | Elitserien | 22 | 9 | 18 | 27 | 16 | – | – | – | – | – |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kari Jalonen The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
- Kari Jalonen Eurohockey.com. (englanniksi)
- Kari Jalonen nhlfinns.com:ssa
- Jalosen tiedot Jääkiekkomuseon sivulla
- Kari Jalonen Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kari Jalonen sai potkut Bernistä www.iltalehti.fi. Viitattu 28.1.2020.
- ↑ a b NHL Stats NHL.com. Viitattu 11.1.2022. (englanniksi)
- ↑ Kari Jalonen HIFK:n päävalmentajaksi SM-liiga.fi. 16.4.2008. Arkistoitu 16.9.2008. Viitattu 22.12.2012.
- ↑ Kari Jalonen: Me olimme ylivoimaisia! Yle Urheilu. 18.4.2011. Viitattu 22.12.2012.
- ↑ Kari Jaloselle potkut Torpedosta Yle Urheilu. 22.12.2012. Viitattu 22.12.2012.
- ↑ Kari Jalonen Leijoniin kahden vuoden sopimuksella Yle Urheilu. 7.6.2013. Viitattu 10.6.2013.
- ↑ a b Laakkonen, Arimo: Leijona-käskijä Jalonen sveitsiläisseuran peräsimeen – ottaa mukaansa Peltosen 18.4.2016. YLE. Viitattu 26.9.2016.
- ↑ Mestariluotsi Kari Jaloselle jatkosopimus mtv.fi. Arkistoitu 11.11.2017. Viitattu 11.11.2017.
- ↑ Kari Jalonen sai potkut Bernistä – heikot tulokset maksoivat työpaikan Jääkiekon MM-kisat 2020. 29.1.2020. Viitattu 29.1.2020.
- ↑ Jääkiekko | Kari Jalosesta tulee Tšekin jääkiekkomaajoukkueen ensimmäinen ulkomaalainen päävalmentaja Helsingin Sanomat. 10.3.2022. Viitattu 11.3.2022.
- ↑ Jääkiekkoleijonat
Edeltäjä: Markku Kiimalainen |
Jarmo Wasaman muistopalkinnon voittaja 1979 |
Seuraaja: Pekka Arbelius |
Edeltäjä: Arto Javanainen |
Veli-Pekka Ketola -palkinnon voittaja 1987 |
Seuraaja: Esa Keskinen |
Edeltäjä: Kari Heikkilä Jukka Jalonen |
Kalevi Numminen -palkinnon voittaja 2005 2007 |
Seuraaja: Jukka Jalonen Petri Matikainen |
Edeltäjä: Hannu Jortikka |
TPS:n päävalmentaja 2001–2003 |
Seuraaja: Jukka Koivu |
Edeltäjä: Kari Heikkilä |
Kärppien päävalmentaja 2004–2008 |
Seuraaja: Matti Alatalo |
Edeltäjä: Paul Baxter |
HIFK:n päävalmentaja 2008–2011 |
Seuraaja: Petri Matikainen |
Edeltäjä: Vladimir Golubovitš |
Torpedo Nižni Novgorodin päävalmentaja 2011–2012 |
Seuraaja: Vjatšeslav Ryanov |
Edeltäjä: Václav Sýkora |
Lev Prahan päävalmentaja 2013–2014 |
Seuraaja: – |
Edeltäjä: Erkka Westerlund |
Suomen jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja 2014–2016 |
Seuraaja: Lauri Marjamäki |
1 Kamppuri | 2 Numminen | 3 Laksola | 5 Kuusisto | 6 Ruotanen | 7 Jutila | 8 Ojanen | 10 Susi | 12 Jalonen | 13 Jalo | 14 Kurkinen | 15 Järvi | 16 Virtanen | 17 Järvelä (C) | 19 Myllys | 20 Ruuttu | 22 Seppo | 23 Virta | 24 Mikkolainen | 25 Summanen | 26 Torkki | 29 Skriko | 30 Tammi | Valmentaja Rauno Korpi
1 Ketterer | 2 Narvanmaa | 3 Blomqvist (C) | 4 Lehtonen | 5 Kuusisto | 7 Saarinen | 9 Eloranta | 10 Susi | 11 Tikkanen | 12 Jalonen | 14 Järvinen | 15 Järvenpää | 17 Kurri | 19 Lindfors | 20 Vilander | 22 Vuori | 23 Virta | 24 Mikkolainen | 26 Keskinen | 29 Ruotsalainen | 30 Tammi | 31 Järvi | 33 Seppo | Valmentaja Pentti Matikainen
2 Jokipakka | 6 Mäntylä | 7 Lindell | 15 Ruutu (A) | 16 Barkov | 18 Lepistö (A) | 20 Pesonen | 23 Louhivaara | 24 Kemppainen | 25 Hytönen | 26 Immonen | 27 Kontiola | 28 Salmela | 32 Saros | 33 Engren | 35 Rinne | 36 Jokinen (C) | 38 Hietanen | 41 Pihlström | 50 Aaltonen | 55 Ohtamaa | 63 Jaakola | 70 Hartikainen | 71 Komarov | 72 Donskoi | Valmentaja Kari Jalonen
1 Saros | 2 Pokka | 4 Kivistö | 5 Kukkonen (A) | 6 Jaakola | 7 Lindell | 9 Koivu (C) | 19 Koskinen | 20 Aho | 24 Lajunen | 28 Salmela | 29 Laine | 32 Bäckström | 36 Jokinen (A) | 37 Pyörälä | 38 Hietanen | 40 Koskiranta | 41 Pihlström | 51 Sallinen | 55 Ohtamaa | 56 Pulkkinen | 61 Barkov | 64 Granlund | 71 Komarov | 96 Rantanen | Valmentaja Kari Jalonen
2 Dostál | 5 Jiříček | 6 Kempný | 9 Sklenička | 10 Červenka (C) | 12 Černoch | 13 Vrána | 17 Hronek | 19 Flek | 20 Zohorna | 24 Ščotka (A) | 44 Stránský | 46 Krejčí (A) | 47 Jordán | 48 Hertl | 50 Vejmelka | 51 Šimek | 52 Špaček | 64 Kämpf | 67 Smejkal | 84 Kundrátek | 88 Pastrňák | 91 Simon | 94 Langhamer | 95 Blümel | Valmentaja Kari Jalonen