Yves Leterme

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Yves Leterme
Leterme vuonna 2009
Leterme vuonna 2009
Belgian pääministeri
25.11.2009–6.12.2011
20.3.2008–30.12.2008
Monarkki Albert II
Varapääministeri Didier Reynders
Edeltäjä Herman Van Rompuy
Guy Verhofstadt
Seuraaja Elio Di Rupo
Herman Van Rompuy
Belgian ulkoministeri
17.7.2009–25.11.2009
Pääministeri Herman Van Rompuy
Edeltäjä Karel De Gucht
Seuraaja Steven Vanackere
Flanderin ministeripresidentti
20.7.2004–28.6.2007
Edeltäjä Bart Somers
Seuraaja Kris Peeters
Henkilötiedot
Syntynyt6. lokakuuta 1961 (ikä 63)
Wervik, Länsi-Flanderi, Belgia
Tiedot
Puolue CD&V
Aiheesta muualla
www.yvesleterme.be

Yves Camille Désiré Leterme (s. 6. lokakuuta 1960 Wervik) on belgialainen poliitikko, joka toimi Belgian pääministerinä ensin maalis–joulukuussa 2008 ja myöhemmin marraskuusta 2009 huhtikuuhun 2010 saakka. Tämän jälkeen Belgiassa oli pitkä hallituskriisi, jonka vuoksi Leterme oli toimitusministeristön pääministerinä aina joulukuuhun 2011 asti.

Pääministerinä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johdettuaan kristillisdemokraattisen CD&V-puolueensa vaalivoittoon Belgian parlamenttivaaleissa kesäkuussa 2007 ja saatuaan suuren äänisaaliin hän oli vahva ehdokas maan seuraavaksi pääministeriksi. Kuningas Albert II nimittikin hänet hallitusmuodostajaksi, mutta ns. oranssi-sinisen hallituksen muodostamisneuvottelut epäonnistuivat, ja Leterme erosi tehtävästä 23. elokuuta 2007. Kuningas nimitti hänet toistamiseenkin hallitusmuodostajaksi, mutta tämäkin kerta päätyi Letermen eroon 1. joulukuuta 2007.[1]

Hallituskriisi ratkesi, kun vaalit hävinnyt entinen pääministeri Guy Verhofstadt kokosi väliaikaishallituksen, johon Leterme tuli varapääministeriksi vastuualueenaan valtion varat. Seuraten aiempaa ilmoitustaan Verhofstadt astui sivuun pääministerin toimesta 23. maaliskuuta 2008 mennessä ja kuningas nimitti 20. maaliskuuta Letermen pääministeriksi.[1]

Oltuaan pääministerinä vain muutamia kuukausia Leterme jätti 14. heinäkuuta kuninkaalle eronpyyntönsä epäonnistuttuaan esittelemään Belgian hallintouudistuksen parlamentille luvatussa aikataulussa.[2] Kuningas ei kuitenkaan myöntänyt eroa, joten Letermen hallitus jatkoi toimessaan.[3] Leterme jätti 19. joulukuuta 2008 uudelleen eronpyyntönsä, jonka kuningas tällä kertaa hyväksyi. Eronpyynnön syynä oli Fortis-pankin myyntiin BNP Paribasille liittynyt jupakka.[4]

Leterme nousi uudelleen hallitukseen, tällä kertaa ulkoministeriksi, seuraajansa Herman Van Rompuyn pääministerikaudella. Van Rompuy valittiin marraskuussa 2009 Eurooppa-neuvoston ensimmäiseksi pysyväksi puheenjohtajaksi (jota nimitetään joskus harhaanjohtavasti "Euroopan unionin presidentiksi"), ja Leterme nimitettiin 25. marraskuuta uudestaan pääministeriksi.[5]

Eronpyyntönsä Leterme jätti kuninkaalle 22. huhtikuuta 2010 Flaamien liberaalipuolueen jätettyä aiemmin hallituksen johtuen kiistasta, joka koski ranskankielisten oikeuksia hollanninkielisellä alueella Brysselin ympäristössä.[6]

Yves Leterme joutui noloon tilanteeseen, kun 21. heinäkuuta 2007 RTBF:n toimittaja pyysi häntä laulamaan Belgian kansallislaulun La Brabançonnen ja Leterme alkoikin laulamaan Ranskan kansallislaulua Marseljeesia.[7][8] Samassa yhteydessä häneltä kysyttiin, miksi 21. heinäkuuta oli Belgian kansallispäivä. Letermen mukaan Belgian perustuslaki astui tuolla päivämäärällä voimaan, vaikka todellisuudessa kansallispäivää vietetään maan ensimmäisen kuninkaan Leopold I:n valtaannousun vuosipäivänä.[9]

  1. a b Belgian kuningas nimitti uuden pääministerin hs.fi. 20.3.2008. Helsingin Sanomat. Viitattu 15.7.2008.[vanhentunut linkki]
  2. Yves Leterme jette l'éponge 15.7.2008. Le Vif. Arkistoitu 30.9.2008. Viitattu 15.7.2008. (ranskaksi)
  3. Belgian PM's resignation rejected 17.7.2008. BBC News. Viitattu 21.12.2008. (englanniksi)
  4. Le gouvernement Leterme présente sa démission 19.12.2008. Le Vif. Arkistoitu 20.12.2008. Viitattu 21.12.2008. (ranskaksi)
  5. Yves Leterme palasi Belgian pääministeriksi yle.fi. 25.11.2009. Yle Uutiset. Viitattu 25.11.2009.
  6. Belgian PM offers to stand down BBC News. 22.4.2010. Viitattu 11.8.2023. (englanti)
  7. Yves Leterme chante la Marseillaise au lieu de la Brabançonne 22.7.2007. Le Vif. Arkistoitu 19.8.2007. Viitattu 15.7.2008. (ranskaksi)
  8. En Belgique, le futur premier ministre confond l'hymne national avec la "Marseillaise" Le Monde.fr. 23.7.2007. Viitattu 11.8.2023. (ranska)
  9. Belgian leader makes anthem gaffe BBC News. 23.7.2007. Viitattu 11.8.2023. (englanti)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]