iso
Katso myös: iso- |
Suomi
muokkaaAdjektiivi
muokkaaiso (1) (komparatiivi isompi, superlatiivi isoin) (taivutus[luo])
- suuri, kookas, mittava
- iso mies, iso kivi, iso perhe
- varttunut
- iso poika
- vaikutusvaltainen, tärkeä
- iso herra
- versaali, toinen kahdesta tavallisesta kirjasinlajista
- iso alkukirjain
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈiso/
- tavutus: i‧so
Käännökset
muokkaa1. suuri, kookas, mittava
4. versaali
|
Liittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaaVastakohdat
muokkaaJohdokset
muokkaa- adjektiivit: isoinen
- adverbit: isolti, isosti
- substantiivit: isous, isonen, isoinen, isomus
- verbit: isontaa, isota, isotella
Yhdyssanat
muokkaaisoakseli, isohirvenjäkälä, isoisä, isojako, isokasvuinen, isokenkäinen, isokokoinen, isokoskelo, isokukkainen, isokulle, isokuovi, isokuvioinen, isokäpylintu, isolokki, isomaksaruoho, isomasto, isopanda, isopappa, isopistooli, isoprammi, isopurje, isoraaka, isoreikäinen, isorikas, isorokko, isorumpu, isorutto, isoruutuinen, isorysä, isosetä, isosiipinen, isosilmäinen, isosisar, isosisko, isosuinen, isosuu, isotanko, isotikka, isotrappi, isotäti, isovaari, isovanhemmat, isovarpuinen, isovarvas, isovasara, isovatsainen, isoveli, isovene, isoviha, isoviisari, isoviisas, isoympyrä, isoyrtti, isoäiti, isoääninen
- isoaivot
- isoaukile
- isoeno
- isohaukkapöllö
- isoisoisä
- isoisoäiti
- isokaijanen
- isokihu
- isokuonopallopää
- isolantio
- isolehtilehmus
- isoliitäjä
- isomerimetso
- isomuurahaiskarhu
- isoserkku
- isosittiäinen
- isosulttaanikana
- isosätkin
- isotakiainen
- isotalvikki
- isoulpukka
Substantiivi
muokkaaiso (1)
- aikaihminen, aikuinen
- Mitä isot edellä sitä pienet perässä.
- Eikö täällä lapset saa tehdä mitään, onko tämä vain isojen maailma.
- isä, isoisä
- arvohenkilö
- Ei täällä ennen ollut muita isoja kuin apteekkari, opettaja ja Mäkelä itte.
- Tämän kylän isot ökytaloissaan määräävät tahdin.
- (kristinusko) rippileirillä vapaaehtoistyössä toimiva avustava ohjaaja, joka tyypillisesti, mutta ei välttämättä, on itse saanut konfirmaation edellisenä vuonna
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | iso | isot |
genetiivi | ison | isojen |
partitiivi | isoa | isoja |
akkusatiivi | iso; ison |
isot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | isossa | isoissa |
elatiivi | isosta | isoista |
illatiivi | isoon | isoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | isolla | isoilla |
ablatiivi | isolta | isoilta |
allatiivi | isolle | isoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | isona | isoina |
translatiivi | isoksi | isoiksi |
abessiivi | isotta | isoitta |
instruktiivi | – | isoin |
komitatiivi | – | isoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | iso- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |